Lumon lukio

Opinto-opas 17-18

Tässä alla oleva PDF-muodossa: opinto-opas_17-18_ykkosille_ja_kakkosille.pdf

H‍UOM ABIT! Tämä on uuden OPSIN mukainen, tarkistakaa kirjat omasta kirjaluettelostanne.

NÄIN HOIDAN ASIANI LUMOSSA

Opintosuunnitelma

• Hahmottele suunnitelmasi koko lukioajalle. Voit muuttaa sitä opintojen edetessä.

• Seuraa opintojesi edistymistä Wilmassa ja muuta suunnitelmaasi tarvittaessa. Neuvottele tarvittavista muutoksista ajoissa opettajien tai opinto-ohjaajan kanssa.

• Opintosuunnitelman keventämiseen tarvitset opinto-ohjaajan luvan.

Kurssille osallistuminen

• Läsnäolo tunneilla luo perustan hyville tuloksille.

• Ilmoittautuminen kurssille vahvistetaan osallistumalla kurssin ensimmäiselle oppitunnille. Jos opiskelija ei jostain syystä pääse ensimmäiselle oppitunnille, pitää siitä ilmoittaa kurssia pitävälle opettajalle.

• Itsenäisestä opiskelusta on keskusteltava kurssin opettajan kanssa jakson ensimmäisen viikon aikana tai aikaisemmin. Rehtori myöntää luvan itsenäiseen opiskeluun, mikäli perustelu on riittävän painava.

• Poissaolojen selvittämisestä on omat ohjeet tässä oppaassa.

• Opettaja ratkaisee kurssikohtaisesti, voiko poissaolot korvata lisätöillä.

• Mikäli kurssin suoritus toteutuu vain osittain, voidaan kurssin suoritukseksi merkitä Z. Opettaja antaa Z-merkinnälle määräajan (kuitenkin viimeistään seuraavan jakson loppuun mennessä), jonka jälkeen merkintä muutetaan K:ksi, jos puuttuvia töitä on palauttamatta tai maksuja maksamatta.

Tule ajoissa oppitunnille! Myöhästely ja elektroniset laitteet häiritsevät opiskelua ja opetusta.

Hoida huolella

• Poissaoloista ilmoittaminen heti poissaolopäivänä

• Kurssin tehtävistä etukäteen sopiminen opettajan kanssa poissaolon ajaksi

• Kurssille, kokeisiin, uusintakuulusteluun ym. ilmoittautuminen ja ilmoittautumisten peruminen.

• Opiskelija on velvollinen selvittämään ajoissa seuraavan jakson lukujärjestyksensä esim. valokuvaamalla tietokoneen ruudulta. Wilmassa saattaa olla toimintokatkoja, jotka estävät lukujärjestyksen näkymisen!

Ole aktiivinen

• Käy RO-tunneilla!

• Käy Wilmassa säännöllisesti!

• Seuraa infotelevisiota ja koulun ilmoitustauluja!

• Ota rohkeasti yhteyttä koulun henkilökuntaan, jos tarvitset apua, neuvoja tai jos jokin asia askarruttaa sinua.

LUMON LUKION OPINTO-OPAS 2017-2018

Nimeni:……………………………..........................…...….

Kotiosoitteeni:……………………………….......................

Puhelinnumeroni:…....................................................…

Sähköpostiosoitteeni:…...........................…………………

Ryhmäni ………………………….................................

Ryhmänohjaajani:………………………..............................

Tutorini nimi………………………….................................

OPINTO-OPPAAN SISÄLTÖ

nettiosoite: http://www.sivistysvantaa.fi/lumonlukio/

NÄIN HOIDAN ASIANI LUMOSSA SISÄKANSI

SISÄLTÖ……………………………………………….....…

LUMON LUKION YHTEYSTIEDOT……………...……….

OPETUSHENKILÖSTÖ……………...........................…..

LUKUVUODEN TYÖPÄIVÄT JA LOMAT……………..….

KOULUPALVELUJA

OPINTO-OHJAUS…………………………………….....

OPISKELUN TUKITOIMET

OPETUSJÄRJESTELYT

TIEDOTTAMINEN

ERITYISESTI LUMON LUKIOSSA ……………………....

LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUSOHJEET………….

ARVIOINTI……………………………………………...…..

YLIOPPILASKIRJOITUKSET………………………..…...

LUKIODIPLOMI

LUMON LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT………...........

KOULUTOIMEN HALLINTO…………………...………....

OPPIAINEIDEN KURSSIEN SISÄLLÖT...........................

LUKION OPPIMÄÄRÄN VALTAKUNNALLINEN TUNTIJAKO........

OPISKELUN SUUNNITTELULOMAKE ………..............

OPPIKIRJAT………........................................................

TOIMINTAKALENTERI………........................................

LUKUJÄRJESTYSPOHJAT

POISSAOLOT...................................

LUMON LUKION YHTEYSTIEDOT

Rehtori Marianna Sydänmaanlakka, p. 09-8393 2423 / 050-312 4447 / m.sydanmaanlakka@vantaa.fi

Apulaisrehtori Aija Kulmala, p. 09-8393 2003 / aija.kulmala@vantaa.fi

Vararehtori Ritva Savonsaari, p. 09-8393 2134 / ritva.savonsaari@eduvantaa.fi

Kanslia lukiosihteeri Teija Bahlaouane, p. 09-8393 2422 / teija.bahlaouane@vantaa.fi

Opinto-ohjaaja Petri Laaksonen, p. 0400-400 632 / petri.laaksonen@vantaa.fi

Opinto-ohjaaja Tuomas Raitio p. 0400-702 390 / tuomas.raitio@vantaa.fi

Terveydenhoitaja Nina Koski-Lammi, p. 050-312 2149 / nina.koski-lammi@vantaa.fi

Erityisopettaja Heli Hakala, p. 050-312 4484 / heli.hakala@vantaa.fi

Lukiopsykologi Susa Kalliomaa, p. 043-825 9707 / susa.kalliomaa@vantaa.fi

Lukiokuraattori Anu Viitanen, p. 043-826 6108 / anu.viitanen@vantaa.fi

Hammashoitola/keskitetty ajanvaraus 09-8393 5300

Opettajainhuone 2. krs, p. 09-8393 2134

Biologian opettajat, 3. krs 09-8393 2136

Historian, äidinkielen opettajat 4. krs, p. 09-8393 2139

Lukioisäntä, taloisännät, p. 09-8393 2109

Ruokapalvelut / Vantti Oy, p. 09-839 32112

Osoite: Lumon lukio, Urpiaisentie 14, 01450 Vantaa

Sähköposti opettajat: etunimi.sukunimi@eduvantaa.fi (poikkeukset: pauli.almusa@eduvantaa.fi ja juhani.p.nousiainen@eduvantaa.fi)

Kotisivut: http://www.sivistysvantaa.fi/lumonlukio/

LUMON LUKION HENKILÖSTÖ

Nimi Opetusaine/tehtävä Puhelin

Sydänmaanlakka Marianna, rehtori, 09-8393 2423, 050-312 4447

Almusa Pietari, FM, psykologia, filosofia, et, 050-546 7594

Asikainen Katja, FM, LUVA-ryhmä, 043-825 7203

Brodkin Leena, FL, kemia, matematiikka, 09-8393 2134

Dahlström Rikhard, TM, ortodoksinen uskonto

Federley Petra, FM, maantiede, biologia, 09-8393 2136

Halme Paula, FM, äidinkieli ja kirjallisuus, 040-748 3776

Hietanen Hilla, FM, englanti, saksa, 09-8393 2134

Hännikäinen Riikka, LiTM, liikunta, terveystieto, 040-739 6610

Häyrinen Kristiina, FM, ruotsi

Immonen Pekka, FM, suomi 2. kielenä, äidinkieli ja kirjallisuus, 040-575 5506

Jama Abdulkadir, somalin kieli

Kevarinmäki Helena, FM, ruotsi, ranska, italia, 0400-818 124

Kimanen Mari, japanin kieli, FM

Kirsi Renja, FM, ruotsi, filosofia, 041-536 7557

Kulmala Aija, FT, ap.rehtori, kemia, matematiikka, 09-8393 2003

Laaksonen Petri, KM, opinto-ohjaus, 0400-400 632

Leppäsalko Marlene, TM, ev.lut. uskonto, historia

Leskinen Eeva-Liisa, islamin uskonto

Mansikkaniemi Katariina, FM, englanti, 09-8393 2134

Mickos-Rasi Marita, FM, ruotsi, englanti, 09-8393 2134

Mäkilä Iina, FM, biologia, maantiede, 09-8393 2136

Mäkinen Timo, liikennekasvatus, 0400-421 093

Nikkari Irina, FM, venäjä, suomi 2. kielenä, 041-519 9792

Nousiainen Juhani, FM, fysiikka, atk, matem., 040-549 2795

Oinonen Terhi, FM, matematiikka, fysiikka, 09-8393 2134

Puolanto Minna, TeM, teatteri ja draama

Purra Suvi, MuM, musiikki, 09-8393 2134

Pyrrö Sannamaija, FM, ruotsi, englanti, 09-8393 2134

Pölönen Petri, FM, historia, yhteiskuntaoppi, lakitieto, 050-374 4675

Pörhölä Timo, TaM, kuvataide, lavastus, 050-329 1449

Raitio Tuomas, FM, opinto-ohjaus, 0400-702 390

Sannemann-Damström Stephanie, TM, katolinen uskonto

Savonsaari Ritva, FM, englanti, espanja, 09-8393 2134

Strang Pia, kuvataide, TaM, 050-349 3694

Tanjunen Anni-Kaisa, FM, ev.lut. uskonto, historia, 09-8393 2134

Tikkanen Nita, FM, äidinkieli ja kirjallisuus

Tuhola-Kujanpää Anna, FT, matematiikka, 09-8393 2134

Tuurihalme Heikki, FM, englanti

Vehmas Minna, FM, matematiikka, fysiikka, 09-8393 2134

Viitanen Jenny, TaM, tanssi, liikunta, terveystieto, 09-8393 2134

Zewi Hillel, liikennekasvatus, 0400-421 092

LUKUVUODEN TYÖPÄIVÄT JA LOMAT

to 10.8.2017 syyslukukausi alkaa

ma 16.10. - pe 20.10.17 syysloma (vko 42)

ke 6.12.17 itsenäisyyspäivä, vapaapäivä

pe 22.12.17 syyslukukausi päättyy

la 23.12.17 - su 7.1.18 joululoma

ma 8.1.2018 kevätlukukausi alkaa

la 27.1.18 työpäivä eli 3. jakson 2. palkin päätösarviointipäivä => vapaapäivä ma 30.4.

to 15.2.18 lukion ylimmän luokan koulutyö päättyy

ma 19.2. - su 25.2.18 talviloma (vko 8)

pe 30.3. - ma 2.4.18 pääsiäisloma

ma 30.4.18 vapaapäivä

ti 1.5.18 vappupäivä, vapaapäivä

to 10.5.18 Helatorstai, vapaapäivä

pe 11.5.18 työpäivä

la 2.6.2018 kevätlukukausi päättyy

JAKSOTUS

1. jakso 10.08.-29.09. => päätösviikko: 21.09.-29.09.

2. jakso 02.10.-28.11. => päätösviikko: 20.11.-28.11.

3. jakso 29.11.-02.02. => päätösviikko: 25.01.-02.02.

4. jakso 05.02.-06.04. => päätösviikko: 28.03.-06.04.

5. jakso 09.04.-02.06. => päätösviikko: 23.05.-01.06.

LUKION PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA

1. oppitunti 8.30–9.45

2. oppitunti 10.00–11.15

3. oppitunti 11.20–13.05 (välissä ruokailu) tai 11.45– 13.00

4. oppitunti 13.15–14.30

5. oppitunti 14.45–16.00

RYHMÄNOHJAUS

Ryhmänohjaustunti pidetään kaksi kertaa joka jaksossa, 45 minuutin pituisena, klo 13.10-13.55, palautuspäivän jälkeisenä tiistaina ja jakson viimeisenä tiistaina ennen päätösviikkoa. 7. palkin tunti pidetään näinä päivinä klo 14-15.15.

I vuosikurssilaiset saavat aktiivisesta osallistumisesta ro-toimintaan soveltavan OP-kurssin 3. vuoden keväällä.

II vuosikurssilaiset saavat jokaisesta ro-tuokiosta halutessaan merkinnän Opinpassiin.

RUOKAILU

1. vuoro klo 11.15-11.45 (opiskelijat, joiden 3. oppitunti alkaa klo 11.45)

2. vuoro klo 12.00-12.30 (oppitunti 11.20-12.00; ruokailu 12.00-12.30; oppitunti 12.30-13.05)

Liikunta syö aina jälkimmäisessä vuorossa tuntien päätyttyä.

KOULUPALVELUJA

Rehtori

Rehtori Marianna Sydänmaanlakka on opiskelijoiden tavattavissa aina, kun hänen työhuoneensa ovi on auki. Jos sinua askarruttaa jokin asia tai haluat kysyä opintoihin tai Lumoon liittyvistä asioista, käänny rohkeasti rehtorin puoleen. Rehtorin tehtäviin kuuluvat kaikki mahdolliset koulun asiat, ja asioita käsitellään luottamuksellisesti.

Kanslia

Kanslia on avoinna ma-ke klo 8.30-11.45 ja 13.00-15.00 sekä to-pe 8.30-11.45 ja 13-14.

Lukiosihteeri Teija Bahlaouane hoitaa useita oppilaalle tärkeitä asioita, kuten erilaisia hakemuksia, ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumiset jne. Lomakkeita saat kansliasta tai kanslian edessä olevasta lokerikosta. Lomakkeita voit aina myös palauttaa lukiosihteerille. Lukiosihteeri tallentaa kurssiarvosanat ja seuraa opiskelijahallinto-ohjelmissa tehtyjä valintoja. Kansliassa hoidetaan myös opiskelijoiden lokeroasiat.

Kansliasta voi myös noutaa avaimen, jos haluaa käyttää koulunaikana kuntosalia harjoitteluun. Voidakseen käydä itsenäisesti koulun kuntosalilla, opiskelija täyttää käyttösitoumuslomakkeen, jonka saa kansliasta ja johon se myös palautetaan.

Koulumaksut

Jokainen opiskelija saa käyttöönsä lokerikon. Lokerikon avain luovutetaan opiskelijalle vain panttisitoumusta vastaan.

Oppikirjat ja muut koulussa tarvittavat välineet ja materiaalit on ostettava itse. Lukion aloittavat opiskelijat maksavat

5 € materiaalimaksua, jolla katetaan mm. konseptipaperit. Kuvaamataidossa kerätään kurssista riippuen 10 €:n tarvikemaksu, jolla opettaja hankkii tarvittavat materiaalit. Erikoiskursseihin saattaa liittyä maksuja. Opintomatkat ovat suurelta osin opiskelijoiden itsensä kustantamia. Opiskelija kustantaa itse myös päivittäiset koulumatkansa.

Ylioppilaskokelaat maksavat ylioppilastutkinto-lautakunnalle menevät ylioppilaskirjoitusten osallistumismaksut.

Päivittäinen ruokailu ja opetus sekä lukion terveyspalvelut ovat opiskelijoille maksuttomia. Ruokaa saa maksutta vain kerran päivässä. Muina kuin määrättynä ruokailuaikana ravintolan palvelut ovat maksullisia. Ruokailu tapahtuu ekologisesti ja haaskaamatta.

Opintotuki, asumislisä, opintolaina ja koulumatkatuki

Valtion opintotukea myönnetään 17 vuotta täyttäneelle lukiolaiselle hakemuksesta. Opintotuen myöntäminen koulutuksen keston ajaksi edellyttää päätoimista opiskelua. Opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia ja opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan pakolliseen kokeeseen.

Opintotukihakemuslomake täytetään netissä KELAn sivuilla. Sillä voi hakea opintorahaa ja asumislisää sekä lainan takausta. Tarkempia tietoja opintorahan suuruudesta ja siihen vaikuttavista seikoista löydät osoitteesta http://www.kela.fi/opintotuki. Päätös tulee suoraan kotiisi.

Kelan myöntämää koulumatkatukea voi saada opiskelija, jonka yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 km ja koulumatkan kustannukset ylittävät 54 € kuukaudessa. Hakemus palautetaan kansliaan. HSL alueen lippuihin ei ole mahdollista saada koulumatkatukea.

Lumon vartijat ja käyttömestarit

Vantin vartijat huolehtivat yleisten tilojen käytöstä ja irtaimiston huollosta. Kiinteistön ja pihan kunnosta huolehtivat Vantin huoltomiehet. Jos havaitset kiinteistössä rikkoutumisia, vikoja tai muita puutteita, ilmoita asiasta välittömästi lukion rehtorille ja talon vartijoille. Vartijoiden toimisto on Lumon pääsisäänkäynnin vieressä 1. kerroksessa. Löytötavaroita toimitetaan sekä kansliaan että vartijoille.

Lumossa on kaksi käyttömestaria, jotka vastaavat Lumo-salin tekniikasta ja sen toimivuudesta. Lisäksi he osallistuvat erilaisten esityksien toteutuksiin.

OPINTO-OHJAUS

Opinto-ohjaajat (opot)

Lukion opinto-ohjaajat Petri Laaksonen ja Tuomas Raitio antavat ohjausta opinto-ohjelmien laatimiseen tai muuttamiseen. RO-ryhmät on jaettu opinto-ohjaajittain ja jako on nähtävillä mm. kanslian ilmoitustaululla. Voit varata itsellesi ajan henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen sopimalla asiasta opon kanssa. Opinto-ohjaajien työhuoneet ovat hallintokäytävällä.

Opinto-ohjaajat pitävät kursseja mm. opiskelun järjestämisestä ja ottavat tarvittaessa yhteyttä opiskelijoiden tukipalveluiden asiantuntijoihin. Opinto-ohjaajat keskustelevat jokaisen opiskelijan kanssa ura- ja jatkokoulutusvalinnoista. Opinto-ohjaajat päivittävät ja seuraavat Wilmassa tehtyjä kurssivalintoja. Ryhmänohjaajat avustavat opiskelijoita opinto-ohjelman tarkistuksissa.

Ryhmänohjaus ja ryhmänohjaustunti

Opiskelijat on jaettu vuosikursseittain ohjausryhmiin. Jokaisella ryhmällä on rehtorin nimeämä opettaja ryhmänohjaajana (RO).

Ryhmänohjaajat

17A Mansikkaniemi Katariina

17B Oinonen Terhi

17C Mickos-Rasi Marita

17D Pölönen Petri

17E Pörhölä Timo

17F Hännikäinen Riikka

16A Kevarinmäki Helena

16B Federley Petra

16C Vehmas Minna

16D Leppäsalko Marlene

16E Mäkilä Iina

16F Hietanen Hilla

15A Tanjunen Anni-Kaisa

15B Brodkin Leena

15C Viitanen Jenny

15D Tikkanen Nita

15E Strang Pia

15F Purra Suvi

14X Laaksonen Petri

Opiskelijat tapaavat ryhmänohjaajansa viikoittaisessa RO-tuokiossa. Siellä käydään lävitse opintoihin ja aikatauluihin liittyviä asioita. Ryhmänohjaaja hoitaa ryhmänsä asiat luottamuksellisesti. Ryhmänohjaajasi on sinua varten, älä epäröi kääntyä hänen puoleensa sinua askarruttavissa asioissa! Velvollisuutesi on olla paikalla ryhmänohjaustuokioissa. Kahden peräkkäisen poissaolon jälkeen ro:n on selvitettävä, miksi opiskelija ei käy ohjauksessa.

Ryhmänohjaajan tehtävinä ovat esimerkiksi:

1. toimia ryhmänsä lähiohjaajana koko ryhmän lukioajan

2. auttaa ryhmänsä opiskelijoita käytännön asioissa esimerkiksi ohjata opintosuunnitelmien teossa

3. seurata ryhmänsä opiskelijoiden opintomenestystä

4. seurata ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloja ja niiden syitä

5. käydä henkilökohtaiset ohjauskeskustelut ryhmänsä opiskelijoiden kanssa.

6. pitää ryhmänsä ro-tunnit ja seurata opiskelijoiden osallistumista niihin

7. osallistua ryhmänsä kanssa koulun yhteisien tilaisuuksien järjestelyihin

8. myöntää 1-2 päivän loman

Ryhmänohjaajan tehtävien hoitaminen vaati tiivistä yhteistyötä opinto-ohjaajien kanssa. Tarvittaessa ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä huoltajiin tai työskentelee opiskelijahuoltoryhmän kanssa.

Tutortoiminta

Tutortoiminnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, luoda oppilaitokseen hyvää ilmapiiriä ja vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta. Tutorit ovat toisen vuoden opiskelijoita, joiden tehtävänä on 1. vuoden opiskelijoiden tukeminen lukio-opintojen aloittamisessa ja sopeutumisessa lukioyhteisöön. Tutorit ovat mukana muun muassa lukion esittelyssä uusille opiskelijoille, ilmoittautumisessa lukioon sekä uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisessä opiskelun alkaessa.

OPISKELUN TUKITOIMET

Yhteisöllinen hyvinvointiryhmä

Lukiossamme toimii moniammatillinen yhteisöllinen hyvinvointiryhmä, johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, lukiopsykologi, lukiokuraattori sekä erityisopettaja. Yhteisöllisen hyvinvointiryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää opiskelijahuollollista työtä lukiossa, edistää toiminnallaan opiskelijoiden hyvinvointia sekä ohjata tukitoimien piiriin niitä tarvitsevat opiskelijat.

Opiskeluterveydenhuolto

Terveydenhoitaja Nina Koski-Lammi on tavattavissa ma-pe, lukuun ottamatta joitain, erikseen ilmoitettavia päiviä kuukaudessa. Terveydenhoitaja tapaa kaikki ensimmäisenvuoden opiskelijat terveystarkastuksen merkeissä, tekee kutsuntaikäisille ennakkokutsuntatarkastuksen terveydenhoitajan osuuden ja tapaa 2. lukuvuoden tytöt päivittäen terveystiedot. Tytöillä on myös mahdollisuus lääkärintarkastukseen 2. luokalla.

Koulutapaturman sattuessa opiskelija saa ensiavun lukiolla ja tarvittaessa hänet ohjataan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tai Peijaksen sairaalan ensiapuun. Mikäli opiskelija haluaa käyttää terveydenhoidon yksityisen sektorin palveluja, kaupunki ei korvaa niistä aiheutuneita kustannuksia.

Opiskelija varaa itse ajan hammashoitoon Vantaan keskitetystä ajanvarausnumerosta 09-83935300, ma-to klo 7.30-15 sekä perjantaisin ja juhlapyhien aattoina klo 7.30-14. Kiireettömissä asioissa toivotaan yhteydenottoa klo 10 jälkeen. Hammashoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Huomaa, että 15 v. täyttäneiltä peritään sakkomaksu peruuttamattomasta hammashoitoajasta.

Opiskeluhuollon psykologi

Opiskeluhuollon psykologi tarjoaa luottamuksellista keskustelutukea, kun elämäntilanne on vaikea tai mielen hyvinvointi järkkyy. Psykologille voi tulla keskustelemaan esimerkiksi silloin, kun

- masentaa, ahdistaa, jännittää tai pelottaa

- opiskelu stressaa tai uuvuttaa, tai opiskelumotivaatio on kadoksissa

- on vaikea nukkua

- ystävyys-, seurustelu- tai perhesuhteet painavat mieltä

- päihteidenkäyttö tai pelaaminen on runsasta taikka

- toivoo uutta näkökulmaa asioihin jotka mietityttävät

Opiskelija voi itse varata ajan tai häntä voi ohjata psykologille koulun työntekijä tai vanhempi. Yhteydenotot Wilman välityksellä, puhelimitse (myös teksti- tai WhatsApp-viesti) numeroon 043 825 9707 tai sähköpostitse susa.kalliomaa@vantaa.fi. Psykologi on tavattavissa Lumon lukiossa pääasiassa ma, ti ja pe. Psykologin huone sijaitsee 1. kerroksessa Lumo-talon hallinnon tiloissa.

Lukiokuraattori

Kuraattori Anu Viitanen tukee ja auttaa opiskelijoita erilaisissa elämäntilanteissa ja erityisesti silloin, kun niillä on vaikutusta koulunkäyntiin. Tapaamisissa keskustellaan esimerkiksi opiskelujen sujumisesta, motivaatiosta, päivärytmistä, perheen tilanteesta, ihmissuhteista tai itsenäistymisestä. Voit myös saada apua opintoetuus- ja asuntoasioissa. Kuraattorin kanssa voi tulla pohtimaan itselle tärkeitä asioita ja kertoa huolista mihin tahansa liittyen.

Kuraattori on tavattavissa Lumossa tiistaista perjantaihin. Aikaa voi varata pistäytymällä työhuoneessa, Wilman välityksellä ja soittamalla tai tekstaamalla numeroon 043 826 6108.

Lukiseula, testaus ja lukilausunto

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua syyslukukauden alussa lukiseulaan, jonka avulla kartoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen taitoja. Erityisopettaja pitää aiheesta infotunnin opiskelijoille lukuvuoden alussa ja myös kotiin tulee asiasta wilma-tiedote. Näiden avulla opiskelija osaa hakeutua lukiseulaan.

Erityisopettaja tekee tarvittaessa lukiseulan tulosten perusteella opiskelijalle yksilöllisen lukitestin. Erityisopettaja arvioi opiskelijan kanssa yhdessä mahdollisen tarpeen erityisjärjestelyihin tai arvosanakorotuksen hakemiseen ylioppilaskirjoituksia varten. Erityisopettaja kirjoittaa tarvittaessa opiskelijalle lukilausunnon Ylioppilastutkintolautakuntaa varten.

Jos opiskelijalla on todettu keskivaikea tai vaikea lukivaikeus tai muu erikoislääkärin toteama oppimisvaikeus, hänelle laaditaan erityisopettajan johdolla lukio-opiskelun ajaksi erityisen tuen suunnitelma (ETS). ETS:n laatimisessa ovat mukana opiskelijan lisäksi mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja sekä huoltaja. Aineenopettajia tiedotetaan ETS:n sisällöstä sekä opiskelijan tarvitsemasta tuesta.

Erityisopettaja tekee yhteistyötä lukiossa erikseen nimetyn erityisen tuen yhteysopettajan, opinto-ohjaajien, ryhmäohjaajien ja aineenopettajien kanssa opiskelijan opintojen tukemiseksi. Erityisopettajan antama tuki on pedagogista ohjausta. Erityisopettajalla ei ole vastuuta oppiaineiden sisältöjen opetuksesta, tukiopetuksesta eikä opiskelijan arvioinnista. Vastuu erityisjärjestelyjen hankkimisesta on opiskelijalla ja hänen huoltajallaan. Erityisopettaja ohjaa prosessia alusta loppuun ja erityisopettajaan voi olla yhteydessä kaikissa oppimiseen liittyvissä asioissa.

Pappi lumolaisille

Korson seurakunnan nuorisopappi Riikka Wikström on tavattavissa lukiolaisille keskusteluja varten. Papin kanssa voi tulla juttelemaan, jos sielu tuntuu painavalta ja elämä ahdistavalta tai jos haluaa puhua ihan muuten vain – uskosta tai vaikka täysin jostain muusta. Käynnistäsi ei kerry poissaoloja kurssilta. Voit varata etukäteen ajan riikka.wikstrom@evl.fi. Päivystyspaikkana on papin työhuone Lumoa vastapäätä, kirkon nuorisotoimistossa.

Lisätietoja: riikka.wikstrom@evl.fi tai 050-5217462.

OPETUSJÄRJESTELYT

Jaksotus ja jakson päätösviikko

Lumon lukiossa noudatetaan viiden jakson järjestelmää, jossa jokainen jakso kestää noin seitsemän viikkoa. Opiskelijalla on yleensä yhden jakson aikana 5-7 opiskeltavaa kurssia. Lumossa oppitunnit ovat 75 minuutin pituisia ja kurssilla on kolme opetuskertaa viikossa.

Jakson viimeinen viikko on päätösviikko. Päätösviikolla voidaan järjestää kokeita, tehdä tutustumiskäyntejä/retkiä tai tehdä muuta kurssin opetusta tukevaa toimintaa. Viikolla voidaan pitää myös pidempiä kokeita esim. yo-tutkintoon valmistautumista ajatellen. Päätösviikon poissaolot luetaan normaalisti kurssin kokonaispoissaoloihin.

Päätösviikolla ruokailuun mennään joustavasti klo 11-13 välillä.

Palautetunnit

Palautetunnit pidetään pääsääntöisesti seuraavan jakson toisella viikolla. Päivän aikataulu on seuraava:

klo 8:30 - 9:45 ensimmäinen oppitunti normaalisti

PALAUTUKSET klo 10.00-13.05:

klo 10.00 - 10.15 1. palkki

klo 10.20 - 10.35 2. palkki

klo 10.40 - 10.55 3. palkki

klo 11.00 - 11.15 4. palkki

klo 11.20 - 11.35 5. palkki kakkosille ja kolmosille

klo 11.50 – 12.05 5. palkki ykkösille

klo 12.10 - 12.25 6. palkki

klo 12.30 - 12.45 7. palkki

klo 12.50 – 13.05 8 palkki

Ykkösten ruokailu klo 11.20-11.50

Kakkosten ja kolmosten ruokailu klo 11.40-12.10

klo 13.15 – 14.30 neljäs oppitunti normaalisti

Uusintakuulustelut

Uusintakuulustelu järjestetään tiistaisin klo 16.00-18.30. Uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan Wilman tentti-osiossa. Opinto-oppaan kalenterissa ilmoitetaan, milloin ilmoittautuminen uusintaan alkaa ja loppuu.

Syksy: ti 22.08.2017 ja ti 24.10.2017

Kevät: ti 09.01.2018, ti 27.02.2018, ti 24.04.2018 ja ti 08.05.2018

TIEDOTTAMINEN

Koulun info-TV

Päivittäinen tiedottaminen tapahtuu info-TV:n avulla. Siellä ilmoitetaan esimerkiksi poikkeavat aikataulut, luokkatilamuutokset ja eri määräajat. Opiskelijan on syytä lukea info-TV:n viestit joka päivä.

Wilma

Wilman kautta voit lähettää viestejä opettajille ja samoin opettajat voivat ottaa yhteyttä opiskelijoihin. Wilmassa julkaistaan myös viikkotiedotteet ja jaksotiedotteet. Rehtori voi laittaa Wilmaan koko koulua koskevia ohjeita ja uutisia.

Fronter

Fronteria käytetään koulun yleiseen tiedottamiseen ja siellä on esimerkiksi koulun lomakkeita ja ryhmänohjaajilla omia ryhmänohjaushuoneita, joiden kautta voidaan hoitaa tiedottaminen, keskustelu ja kyselyt. Eri oppiaineisessa on omat aine- ja kurssikohtaiset huoneet, joissa on oppiaineen monisteita, tehtäviä ja linkkilistoja.

ERITYISESTI LUMON LUKIOSSA

Lumon lukiossa on Teatteritaiteen linja. Linjalle valitut opiskelijat tutustuvat monipuolisesti teatterin eri osa-alueisiin. Linjalla tehdään erilaisia näyttelijäntyön harjoitteita sekä valmistetaan esityksiä. Teatteritaiteen opinnot sisältävät mm. improvisaatiota, puhe- ja fyysistä ilmaisua, käsikirjoittamista sekä roolin rakentamisen ja esityksen valmistamisen perusteita. Osa kursseista on pakollisia teatteritaiteen linjalaisille. Ensimmäisen vuoden opiskelijat valmistavat devising-työtavoilla luodun esityksen. Toisen vuoden musiikkiteatteriesityksessä yhdistyvät kaikki taideaineet, teatteri, musiikki, tanssi, lavastus ja puvustus. Tässä yhteisproduktiossa on mukana teatteriryhmän lisäksi opiskelijoita tanssi-, musiikki- ja kuvataidekursseilta, joille voivat osallistua myös yleislinjan opiskelijat.

Lumon lukiossa on tarjolla lisäksi seuraavia opintoja:

• kuvataiteessa on runsas kurssitarjonta, mm. savipaja, graafiset painomenetelmät, sarjakuva-, elävämalli-,

maalaus-, valokuvaus- ja elokuvakurssit

• kielten opetusta äidinkielen lisäksi myös englannin, ruotsin, saksan, ranskan, venäjän ja espanjan sekä riittävän opiskelijamäärän sitä halutessa myös esimerkiksi japanin ja italian kielissä

• äidinkielessä luovan kirjoittamisen kurssi, kirjallisuuskurssi, media- ja julkaisukurssit sekä puheviestinnän erikoiskurssi

• englanninkielistä opetusta biologiassa

• biologiassa ja maantieteessä maastoretket

• musiikissa yhteistyö musiikkiopiston kanssa luo mahdollisuuksia musiikkiharrastuksen syventämiseen; oma kuoro, bändejä ja orkesteri

• liikunnassa loistavat sisäliikuntatilat ja yhteys eri seurojen toimintaan, talviliikuntaretket

• yrittäjyys -, kansainvälisyys -, ja liikennekasvatusta

• kansainvälisiä vaihto-ohjelmia useiden eurooppalaisten lukioiden kanssa, kansainvälisyyskurssit, opintomatkat eri aineissa

• aktiivinen opiskelijakuntatoiminta

• seuraavissa aineissa voit suorittaa myös lukiodiplomin: teatteri, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta, media ja tanssi sekä lisäksi voit suorittaa valtakunnallisen puheviestinnän päättökokeen

OPISKELIJAKUNTA

Lukion opiskelijat yhdessä muodostavat opiskelijakunnan. Opiskelijakunta valitsee syyskokouksessaan jäsenistöstään edustajat opiskelijakunnan hallitukseen. Opiskelijakunta tuo koulussa esiin opiskelijoiden mielipiteen ja se työskentelee myös yhteistyössä rehtorin ja opettajakunnan kanssa opiskelulle myönteisen ilmapiirin ylläpitämiseksi Lumon lukiossa. Opiskelijakunnan hallitus myy myös edullisesti käytettyjä oppikirjoja.

LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUSOHJEET

Opiskeluaika ja osallistuminen

Lukion oppimäärän laajuus on vähintään 75 kurssia ja opiskelun kesto pääsääntöisesti 3 vuotta. Lukion oppimäärän suorittaminen edellyttää opiskelijan säännöllistä osallistumista omaan opinto-ohjelmaansa sisältyvien kurssien opetukseen. Tämä tarkoittaa keskimäärin kuuden kurssin suorittamista jakson aikana.

Jos opiskelija ei valmistu kolmessa vuodessa, niin viimeistään 3. vuoden keväällä hän tekee oponsa kanssa suunnitelman opintojensa loppuunsaattamiseen neljäntenä opiskeluvuotena lomakkeella 2, jonka rehtori hyväksyy. Lomakkeita saa kanslian edessä olevasta lokerikosta. Oikeutta viidenteen opintovuoteen ei käytännössä koskaan myönnetä.

Opintosuunnitelma

Opintosuunnitelma laaditaan lukuvuoden alussa ja se on selvitys opiskelijan valitsemista opinnoista. Siitä ilmenee, mitä aineita ja miten monta kurssia sisältyy hänen suunnitelmaansa lukion oppimäärän suorittamiseksi. Opintosuunnitelmassa on 47-51 pakollista kurssia ja vähintään 10 syventävää kurssia. Opintosuunnitelman tulee olla laajuudeltaan vähintään 75 kurssia.

Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot

Toisessa lukiossa suoritetuista kursseista on saatava hyväksytty arvosana (5-10 tai S), jotta ne voidaan lukea osaksi opiskelijan opinto-ohjelmaa. Muussa oppilaitoksessa kuin lukiossa suoritetut opinnot hyväksytään lukio-opintoihin, mikäli ne keskeisiltä sisällöiltään vastaavat lukio-opintoja. Päätöksen hyväksi luvusta tekee aina rehtori.

Opintosuunnitelman tarkistaminen

Tämä tehdään opinto-ohjaajan kanssa silloin, kun

• opiskelija on aikeissa muuttaa omaa opintosuunnitelmaansa olennaisella tavalla,

• opiskelijalta on sairauden tai muun henkilökohtaisen syyn takia jäänyt paljon kursseja suorittamatta,

• jossakin aineessa kurssi on keskeyttämisen tai hylättyjen suoritusten takia käytävä uudelleen,

• opiskelija vaihtaa matematiikan pitkän oppimäärän lyhyeen tai päinvastoin.

Lukuvuoden opintojen valitseminen

1. Valitse ensin ne haluamasi kurssit, jotka ovat tarjolla vain kerran lukuvuodessa, esimerkiksi harvinaiset kielet tai fysiikan kurssit.

2. Valitse sitten kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit.

3. Muiden aineiden pakolliset kurssit.

4. Välttämättömät syventävät kurssit. Syventävien kurssien valinnoissa kannattaa ottaa huomioon omat ylioppilaskirjoitussuunnitelmat ja jatko-opinnot.

5. Tarpeelliset soveltavat kurssit.

6. Muutaman kurssin voit suorittaa myös itsenäisesti, etenkin reaaliaineissa.

Kurssin suorittaminen itsenäisesti tai etälukion kursseilla

Opiskelijalle voidaan myöntää oikeus pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien suorittamiseen joko itsenäisesti, Sotungin etälukiossa tai aikuislukiossa. Tällöin kurssi on aina suoritettava hyväksytysti, jotta se voidaan lukea opiskelijan lukio-opintoihin. Oppiaineiden pakolliset kurssit suositellaan käytävän normaalisti osallistumalla opetukseen. Pakollisen kurssin voi pakottavassa tilanteessa ja hyvin perusteluin suorittaa itsenäisesti.

Oikeus itsenäiseen suoritukseen anotaan etukäteen rehtorilta. Kurssin suorittaminen itsenäisesti edellyttää kurssikokeen lisäksi paneutumista kurssin sisältöön muulla opettajan kanssa sovitulla tavalla (esim. kirjallisuus, tutkielma, harjoitustyöt). Lisätyöt on palautettava tehtyinä ennen kokeeseen osallistumista. Itsenäisesti opiskellusta kurssista on saatava hyväksytty arvosana (vähintään 5). Muutoin kurssia ei lasketa kurssimäärään. Opiskelijoille suositellaan myös osallistumista etälukion tai aikuislukion kursseille.

Sotungin etälukio: http://www.sivistysvantaa.fi/sotunginetalukio/index.html

Vantaan aikuislukio: http://www.sivistysvantaa.fi/vantaanaikuislukio/index.html

Uusintakuulustelu

Jokaisen jakson jälkeen järjestetään uusintakuulustelu. Uusintakuulusteluun voivat osallistua vain hylättyä arvosanaa korottavat ja itsenäisesti opiskeltua kurssia suorittavat opiskelijat sekä lisäksi opiskelijat, jotka eivät voineet osallistua pätevästä syystä kurssikokeeseen koeviikolla (selvitys koeviikon poissaolosta tehtävä heti koepäivän aamuna opettajalle!). Uusinta suoritetaan pääsääntöisesti sille opettajalle, jonka kurssilla on käyty. Hylättyä arvosanaa voi yrittää korottaa uusintakuulustelussa vain yhden kerran. Hyväksytyn kurssin voi uusia vain käymällä kurssin uudelleen tai suorittamalla sen itsenäisesti esim. etälukiossa. Kirjalliseen uusintakuulusteluun voidaan liittää suullinen osa. Opiskelija ilmoittautuu uusintakuulusteluun, itsenäisesti opiskellun kurssin kokeeseen tai kurssikokeeseen (sovittu opettajan kanssa) Wilman tentti-osiossa viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Ilmoittautumista ei saa perua ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen ilman lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta. Uusintakuulustelutilaisuudessa voi suorittaa vain yhden kokeen kerrallaan!

HUOM! Uusintakuulusteluun ilmoittautunut on käyttänyt uusintamahdollisuutensa, jos hän jää ilmoittamatta pois koetilaisuudesta.

Opiskelun keskeyttäminen

Rehtori voi myöntää perustelluista syistä opiskelijalle oikeuden keskeyttää opiskelu lukiopaikkaa menettämättä enintään lukuvuodeksi. Opiskelun keskeyttämislupaa haetaan etukäteen rehtorilta.

Lukiosta eronneeksi toteaminen

Rehtori voi todeta eronneeksi opiskelijan, joka ei lukuvuoden koulutyön alkaessa ole kohtuullisessa ajassa aloittanut opintojaan eikä ole ilmoittanut pätevää syytä poissaoloonsa, tai opiskelijan, joka lyö opintojaan jatkuvasti laimin eikä ole huomautuksista huolimatta opiskellut päätoimisuuden edellyttämällä tavalla. Eronneiksi katsotaan myös opiskelijat, jotka eivät ole suorittaneet lukion oppimäärää neljässä vuodessa.

Myöhästymiset

Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti. Opiskelijan velvollisuus on saapua ajoissa oppitunnille. Myöhästyminen haittaa opetusta ja toisten opiskelijoiden työskentelyä. Myöhästymiset kerryttävät poissaoloja eli kaksi myöhästymistä = yksi poissaolotunti.

POISSAOLOT

Lukiolain mukaan opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus opiskelemillaan kursseilla. Samoin hän on velvollinen ilmoit-tamaan aineenopettajille välittömästi jokaisesta poissaolostaan. Opiskelijan velvollisuus on myös itse selvittää, miten poissaolojen aikaiset opinnot suoritetaan. Selvittämättömät poissaolot ilman pätevää syytä vaarantavat kurssin suorittamisen.

Äkilliset poissaolot kuten esim. sairaustapaukset

Sairaus, tapaturma tai jokin muu olosuhde, johon opiskelija ei voi itse vaikuttaa, saattaa aiheuttaa pitkittyneen poissaolon. Tässä tapauksessa alaikäisen huoltajan tai täysi-ikäisen opiskelijan on heti ilmoitettava poissaolosta Wilmassa. Opiskelijan tulee heti kouluun palattua käydä jokaisen kurssinsa aineenopettajan kanssa keskustelu, miten kurssin jatkaminen onnistuu.

Kurssipäätöspäivään osallistuminen on välttämätöntä kurssin loppuun suorittamiseksi.

Äkillinen sairastuminen on ilmoitettava kurssipäätöspäivän aamuna k.o. opettajalle Wilmaan. Kurssin suorittamisesta on sovittava suoraan k.o. kurssin opettajan kanssa. Kurssin opettaja ja/tai opiskelija neuvottelevat tarvittaessa rehtorin kanssa kurssin jatkumisesta.

Osallistumista koulun järjestämään toimintoon tai esim. merkittävään edustustehtävään urheilussa ei katsota poissaoloksi, vaikka opiskelija ei olisikaan oppitunnilla. Opiskelijan on kuitenkin tässä tapauksessa ilmoitettava etukäteen opettajalle poissaolosta ja keskusteltava korvaavista opinnoista. Rehtori myöntää oikeuden pitkittyneisiin poissaoloihin erityistapauksissa.

Luvan anominen etukäteen tiedetyistä poissaoloista

1-2 päivän poissaoloihin anotaan lupa ryhmänohjaajalta. Yli kahden päivän poissaoloon lupa anotaan rehtorilta kirjallisesti, tällöin poissaolo merkitään Wilmaan kansliassa.

Perheen yhteiset lomamatkat on syytä ajoittaa koulun lomajaksoihin. Erityisesti jakson päätösviikon aikana lomamatkoja on syytä välttää.

ARVIOINTI

Arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa. Arvosanan antaminen on osa arviointia. Arvioinnilla pyritään luotettavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Opiskelijaa pyritään kannustamaan myös itsearviointiin.

Opiskelija-arvioinnin yleiset periaatteet

Arvioinnin tulee

• perustua etukäteen annettuihin kriteereihin

• antaa palautetta opiskelijalle opintojen onnistumisesta

• tukea lukio-opintojen tavoitteiden saavuttamista

• olla luotettavaa, tasapuolista ja yllätyksetöntä

• olla kannustavaa ja myönteistä

• pohjautua monenlaiseen näyttöön

Kurssin arviointi

Kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijoille kurssin alussa. Aineenopettaja suorittaa arvioinnin kurssin päättyessä. Kurssista saamansa arvioinnin opiskelija saa tiedoksi jakson päätyttyä jaettavasta jaksoarviointilomakkeesta. Arviointi osoittaa, miten opiskelija on saavuttanut kurssin tavoitteet. Kurssit arvioidaan toisistaan riippumatta asteikolla 4-10. Arvosana neljä (4) merkitsee hylättyä kurssin suoritusta.

Arviointi annetaan kokeiden ja opiskelussa osoitetun muun näytön perusteella. Muu näyttö tuloksellisista opinnoista osoitetaan esim. aktiivisuudesta oppitunneilla, portfoliot, esitelmät ryhmätyöt tai jokin muu opettajan kanssa sovittu tapa osoittaa kurssien sisällön hallintaa. Pakollisten oppiaineiden pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Mikäli jokin soveltava kurssi liittyy läheisesti johonkin muuhun oppiaineeseen, se voidaan ottaa huomioon asianomaisen aineen arvioinnissa päättöarviointia nostavasti. Hyväksytystä soveltavasta kurssista annetaan S-merkintä.

Kurssin arvostelematta jättäminen (K)

Kurssi jätetään arvostelematta, jos opiskelija ilman hyväksyttävää syytä on poissa oppitunneilta ja/tai kurssikokeesta tai muulla tavalla laiminlyö opiskelunsa. Tällöin kurssista saatu merkintä jaksotodistuksessa on K, joka osoittaa, että kurssin suoritus on jäänyt kesken eikä oppimista ole voitu arvioida. Tämän kurssin voi suorittaa vain käymällä kurssin uudelleen. Arvioimatta jätettyä kurssia ei lueta opiskelijan kurssiksi.

Kurssi on kesken (Z)

Merkintä Z tarkoittaa, että kurssiin kuuluvia opintoja on jonkin verran suoritettu, mutta ei riittävästi, jotta kurssista voisi antaa hyväksymismerkintää tai numeroarvostelua. Opiskelija ei ole esim. palauttanut opettajalle kurssin osasuorituksiksi sovittuja töitä, tehnyt koetta tai maksanut kurssiin liittyviä maksuja. Kurssin opettaja määrää milloin suoritus/maksu on palautettava opettajalle, kuitenkin viimeistään seuraavan jakson loppuun mennessä. Mikäli sovittuja opintoja tai maksuja ei tänä aikana suoriteta, todetaan kurssin opiskelun jääneen kesken ja Z-merkintä muutetaan K-merkinnäksi seuraavan jakson lopussa.

Oppiaineen arviointi päättötodistusta varten

Oppiaineen oppimäärän arviointi suoritetaan siten, että pakollisten ja syventävien kurssien arvosanojen keskiarvo on arvioinnin lähtökohta. Soveltavien kurssien arvioinnit voivat nostaa pakollisista ja syventävistä kursseista saatua keskiarvoa opettajien harkinnan mukaan. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Yhden tai kahden kurssin oppimäärien tai aihekokonaisuuksien suorittaminen edellyttää kaikkien kurssien hyväksytysti suorittamista.

Lukion oppimäärässä on mukana kaikki opiskellut kurssit, mitään ei voi jälkikäteen enää poistaa. Mikäli opiskelijan tiedot ovat opiskelun päätösvaiheessa keskiarvoa paremmat soveltavien kurssien tai viimeisten kurssien arviointien perusteella, päättöarviointia voidaan nostaa. Pakollisten aineiden oppimäärä voidaan arvioida, kun pakolliset kurssit on suoritettu.

Päättötodistus

Opiskelijalle, joka on suorittanut hyväksytysti opinto-ohjelmansa mukaisen lukion koko oppimäärän, annetaan päättötodistus. Todistukseen merkitään opiskelijan kustakin opinto-ohjelmaansa sisältyneestä oppimäärästä lopullisesti saama arviointi. Arviointi merkitään sekä kirjaimin (esim. kiitettävä) että numeroin (esim. 9). Oppimäärän laajuus merkitään opiskelijan opiskelemien kurssien määrän mukaisesti.

Opiskelijan yhden kurssin sisältävät pakolliset oppiaineet ja liikunta voidaan arvioida päättötodistukseen myös suoritusmerkinnällä ilman numeroarviointia. Samoin enintään kaksi kurssia sisältävät valinnaiset vieraat kielet voidaan arvioida päättötodistukseen suoritusmerkinnällä. Opiskelija voi aina pyytää oppiaineiden arvioinnissa numeroarvioinnin. Ylioppilastutkintosuoritus ei muuta annettua arviointia. Päättötodistusta ei anneta opiskelijalle, joka ei ole suorittanut hyväksytysti säädettyä vähimmäiskurssimäärää (75).

Päättöarvioinnin uusiminen ja oikaisu

Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön tehtyyn ratkaisuun, hän voi pyytää oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta.

YLIOPPILASKIRJOITUKSET

Osallistuminen

Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Jollei tutkintoa ole sitten suoritettu, tutkinto on kokonaisuudessaan uusittava. Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran. Ylioppilastutkintoa voi myöhemmin täydentää. Ylioppilastutkintotodistusta ei anneta kokelaalle, joka ei saa lukion päättötodistusta tai vastaavaa muuta hyväksyttyä tutkintoa. Hän saa erillisen todistuksen hyväksytyistä kokeista.

Kokelaan yo-tutkintoon osallistuminen edellyttää, että opiskelija on ennen kokeeseen osallistumistaan suorittanut asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. On järkevää suorittaa myös aineen syventävät kurssit, koska kysymykset tulevat pakollisten ja syventävien kurssien sisällöistä.

Lumon lukiossa vaaditaan, että opiskelija on suorittanut vähintään 50 kurssia ennen kirjoituksien aloittamista, mutta rehtori voi poikkeustapauksessa antaa luvan aloittaa kirjoitukset aikaisemmin.

Yo-tutkinnon rakenne

Ylioppilastutkinto on päättötutkinto. Lukion opiskelijan tulee osallistua koko tutkintoon eikä vain yksittäisiin kokeisiin. Kokelaan on osallistuttava neljään pakolliseen kokeeseen ja kirjoitettava mielellään myös ylimääräisiä kokeita (saadakseen mm. kompensaatiopisteitä). Ainoa kaikille pakollinen koe on äidinkieli. Kolme muuta pakollista on valittava toisen kotimaisen, vieraan kielen, matematiikan tai ainereaalin kokeesta. Ainakin yhdestä pakollisesta, erilaajuisia oppimääriä sisältävästä kokeesta on valittava vaativin (A-taso) koe.

Koko tutkinnon voi suorittaa yhdellä kertaa tai sen voi hajauttaa kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan. Jos tutkintoon sisältyy kaksi vierasta A-kieltä (pois lukien A-ruotsi), kokelas joutuu hajauttamaan tutkintonsa.

Muita ohjeita

Ylioppilaskokelas, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame, voi äidinkielen kokeen sijasta suorittaa suomi toisena kielenä (S2) -kokeen. Matematiikan, fysiikan ja kemian ylioppilaskokeissa saa käyttää vain Ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaisia laskimia.

Kokelaat, joilla on luku- ja / tai kirjoitushäiriö

Jos kokelaalla on luku- tai kirjoitushäiriö, hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavasti. Tällöin kokelaan tulee hankkia lukihäiriötä koskeva selvitys. Lausunto lukihäiriöstä ja erityisjärjestelyhakemus on kirjoitettava lautakunnan laatimiin, lausuntojen kirjoittamishetkellä voimassa oleviin lausuntolomakkeisiin, jotka löytyvät lautakunnan

sähköisestä asiointipalvelusta. Lukihäiriöstä ja sen vaikeusasteesta antaa lausunnon lukihäiriöön perehtynyt erityisopettaja, lukihäiriöön perehtynyt psykologi tai lukihäiriöön perehtynyt puheterapeutti. Lausuntoon tarvitaan myös vähintään kahden eri aineryhmän opettajan huomiot kokelaan suoriutumisesta. Lautakunta suosittelee, että äidinkielen opettajan lisäksi huomionsa antaa kielenopettaja, reaaliaineen opettaja tai matematiikan opettaja sen mukaan, mitä aineita koskevia erityisjärjestelyjä kokelaalle haetaan. Lukitutkimuksen suorittaja pyytää

huomiot opettajilta lautakunnan sähköisen asiointipalvelun kautta. Lausuntojen tulee olla pääsääntöisesti lukioaikana hankittuja.

Ennen kuin kokelas ryhtyy hakemaan lautakunnalta erityisjärjestelyjä, hänen on neuvoteltava tarvittavista erityisjärjestelyistä sekä niiden toteuttamismahdollisuuksista lukion rehtorin kanssa. Erityisjärjestelyjen tulisi ylioppilastutkinnossa perustua lukioaikana tai aikaisemmin havaittuun erityisen tuen tarpeeseen. Jos kokelas on selvinnyt lukio-opinnoistaan ilman erityistä tukea eikä ole saanut koetilanteissa erityisjärjestelyjä, niiden tarve ylioppilastutkinnon kokeissa tulee ehdottomasti perustella.

Kokelaan ylioppilastutkinnon kokeesta saamaa pistemäärää ei koroteta lukihäiriölausunnon perusteella, mutta lievissä lukihäiriötapauksissa kokelas voi saada enintään yhden arvosanan korotuksen silloin, kun pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Sama koskee myös kokelasta, jolla on keskivaikea tai vaikea lukihäiriö, mikäli hän ei ole hakenut erityisjärjestelyjä tai hän on erityisjärjestelyistä huolimatta tullut hylätyksi yhdessä tai useammassa kokeessa. On kokelaan edun mukaista, että lukihäiriölausunto toimitetaan lautakunnalle, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran hajautettuun tutkintoon. Lausunto toimitetaan kevään tutkinnon osalta viimeistään 23. marraskuuta ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään 23. huhtikuuta. Kokelaan tutkintotodistukseen ei tule merkintää lukitodistuksesta eikä erityisjärjestelyistä.

Lukihäiriö voidaan ottaa huomioon kahdella tavalla: joko lopullisen arvosanan korotuksena (enintään yhdessä aineessa) tai ylioppilaskokeiden suorittamisessa (erityisjärjestelyt) tai poikkeustapauksessa molemmilla tavoilla. Jos lukihäiriö on lievä, kokelas ei saa erityisjärjestelyjä.

Kyseeseen tulevia erityisjärjestelyjä digitaalisissa yo-kokeissa ovat lukihäiriön vaikeuden ja luonteen mukaan

• lisäaika toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeissa

• lisäaika äidinkielen, matematiikan ja reaaliaineiden kokeissa

• erillinen koetila

• oikeus suurentaa kirjasinkokoa

• oikeus käyttää suurempaa näyttöä

Lisätiedot: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Sairaus/fi/fi_luki_maarays.pdf

Kokelaat, joilla on vamma tai sairaus sekä puoltolause

Sairaudesta tai vammasta kärsivälle kokelaalle voidaan hakemuksesta myöntää erityisjärjestelyjä

ylioppilastutkinnon kokeiden suorittamista varten, tai sairaus tai vamma voidaan ottaa arvostelussa huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä. Kokelaan erityisen vaikeaa elämäntilannetta koskeva selvitys tai puoltolause voidaan ottaa arvostelussa huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä. Lautakunnalla on myös erillinen määräys siitä, miten kuulovammaisen kokelaan kielten kuullunymmärtämiskokeet pannaan toimeen erityisjärjestelyin tai miten hänet voidaan vapauttaa näistä kokeen osista.

Lisätiedot: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/tiedostot/fi_sairaus_maarays.pdf tai https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Sairaus/fi/fi_kuulovamma_maarays.pdf

Vieraskieliset kokelaat (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame)

Jos ylioppilaskokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa ylioppilastutkinnon, lautakunta voi

ottaa tämän arvostelussa huomioon, tällöin lukio toimittaa lautakuntaan sähköisen selvityksen kokelaan vieraskielisyydestä. Lukio toimittaa selvityksen lautakuntaan kokelaan osallistuessa ensimmäisen kerran ylioppilastutkintoon. Selvitys toimitetaan kevään tutkinnon osalta viimeistään 23. marraskuuta ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään 23. huhtikuuta. Arvosanan nostamista harkittaessa otetaan huomioon kokelaan arvioitu vieraskielisyyden aste sekä hänen saamansa pistemäärän ja seuraavan arvosanan alarajan välinen piste-ero. Arvosanamuutos on mahdollinen yhdessä kokeessa, mutta vain silloin, kun pistemäärä on riittävän lähellä ylempää arvosanaa.

Ylioppilaskirjoitusten koetehtävät ja arviointi

Koetehtävät laaditaan lukion oppiaineiden pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. Lukion opettaja arvioi alustavasti kokeen, mutta ylioppilastutkintolautakunta määrää lopullisen pistemäärän ja arvosanan. Arvioinnista voi pyytää maksullisen tarkistusarvioinnin. Osallistumisoikeuden hylkäämisestä voi valittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Molemmat on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista.

Arvioinnit ja niitä vastaavat puoltoäänet:

Laudatur (L) = 7

Eximia cum laude approbatur (E) = 6

Magna cum laude approbatur (M) = 5

Cum laude approbatur (C) = 4

Lubenter approbatur (B) = 3

Approbatur (A) = 2

Improbatur (I) = 0

Hylätyt suoritukset jaetaan tason mukaan neljään luokkaan:

I +, I, I- ja I=.

Ylimääräisestä kokeesta saatua hylättyä arviointia ei merkitä ylioppilastodistukseen.

Kompensaatioäänet saadaan laskemalla kaikkien kokeiden äänien summa.

Äänien summa 12 kompensoi I+:n, 14 I:n, 16 I-:n ja 18 I=:n.

Kompensaatio tehdään automaattisesti. Kirjallisella pyynnöllä voi sen estää.

Lisätietoja ylioppilaskirjoituksista löydät: www.ylioppilastutkinto.fi

KEVÄÄN 2018 YLIOPPILASKIRJOITUKSET:

paperiset kokeet merkattu =>(paperilla), kaikki muut digitaalisena

KUULLUNYMMÄRTÄMISKOKEET

ke 14.2. venäjä, pitkä ja lyhyt oppimäärä (paperilla)

KIRJALLISET KOKEET

ma 12.2. äidinkieli, tekstitaidon koe (paperilla)

ma 12.3. äidinkieli, esseekoe (paperilla)

suomi toisena kielenä –koe (paperilla)

ke 14.3. GE, UE, ET, TE, YH, KE (paperilla),

pe 16.3. vieras pitkä kieli: EA, FA, SA, VA (paperilla)

ma 19.3. ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

ke 21.3. BI, FF, HI, PS, FY (paperilla)

pe 23.3. vieras lyhyt kieli: EC, FC, PC, SC, VC (paperilla)

ma 26.3. matematiikka, lyhyt ja pitkä oppimäärä (paperilla)

LUKIODIPLOMI

Taito- ja taideaineissa on mahdollista suorittaa lukiodiplomi kolmantena opiskeluvuonna. Lukiodiplomi on valtakunnallinen, ylioppilaskirjoituksiin rinnastettavissa oleva näyttö osaamisesta. Lukiodiplomin suorituksessa ja arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisia ohjeita. Lukiodiplomin suorituksen arvioi aineen opettaja sekä toinen arvioitsija, jonka tulee myös olla kyseisen alan asiantuntija. Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite. Tarkemmat tiedot lukiodiplomien suorittamisesta aineen opettajalta tai verkosta osoitteesta www.edu.fi -> lukiokoulutus -> lukiodiplomit

LUMON LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

1. Tavoitteet

Järjestyssäännöillä luodaan puitteet päivittäiselle koulutyölle sekä parannetaan viihtyvyyttä.

2. Opiskelijan työaika

Opiskelijan työajaksi katsotaan lukujärjestyksen mukainen aika. Opiskelijoiden työaikaan kuuluvat sekä kaikki lukion omissa tiloissa järjestetyt että työjärjestyksen ulkopuolella sovituksi pidettävät tilaisuudet.

3. Päivittäinen työskentely

Oppitunneille saavutaan täsmällisesti. Jos opiskelija asioi oppitunnin aikana rehtorin, opinto-ohjaajan tai terveydenhoitajan luona, heiltä tuodaan selvitys myöhästymisestä. Jos opettaja ei jostain syystä saavu oppitunnille kohtuullisessa ajassa (5-10 min), tiedustellaan asiaa kansliasta. Työjärjestyksen mukaisia ruokailuvuoroja on noudatettava.

4. Poissaolo

Opiskelijoilla on läsnäolovelvollisuus opinto-ohjelmaansa kuuluvien kurssien tunneilla sekä kouluaikana järjestettävissä koulun tilaisuuksissa.

5. Lukion omaisuus

Lukion omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Vahingosta on viipymättä ilmoitettava rehtorille, ryhmänohjaajalle tai talonisännille. Opiskelija on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Jokainen huolehtii osaltaan sisä- ja ulkotilojen siisteydestä. Jokaisen velvollisuutena on toimia siten, ettei monitoimitalon henkilökunnalle aiheuteta tarpeetonta lisätyötä.

6. Kulkuneuvot

Polkupyörät säilytetään lukittuina pyöräkatoksessa. Moottoriajoneuvot pysäköidään niille osoitetuille paikoille tai pysäköintihalliin.

7. Vapaa-ajan toiminta

Opiskelijat noudattavat lukion järjestyssääntöjä monitoimitalon tiloissa myös vapaa-ajallaan.

8. Poliittinen toiminta

Lukiossa tapahtuvan poliittisen toiminnan osalta noudatetaan opetushallituksen ohjeita.

9. Tupakointi, päihteet ja nuuska

Tupakkatuotteiden mm. nuuskan käyttö on kielletty koulun alueella ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Opiskelijat eivät saa esiintyä päihteiden vaikutuksen alaisena kouluaikoina eivätkä lukion järjestämissä tilaisuuksissa. Päihteiden vaikutuksen alaisena kouluaikana tavattu opiskelija ohjataan jatkotoimenpiteisiin.

10. Työrauha

Lukion opiskelijan tulee käyttäytymisellään ylläpitää ja kehittää myönteistä työskentelyilmapiiriä. Häiriötapauksissa menetellään lakien ja asetusten mukaisesti.

11. Vierailijat

Opiskelijat eivät saa tuoda koulun tiloihin vierailijoita ilman lupaa. Lupa kysytään rehtorilta tai apulaisrehtorilta ja samalla ilmoitetaan vieraan nimi ja millä asialla hän vierailee koulussa.

12. Valokuvaaminen

Oppitunneilla valokuvaamiseen pyydetään lupa opettajalta.

KOULUTOIMEN HALLINTO

Koulutoimi kuuluu Vantaalla sivistystoimen toimialaan. Koulutointa johtaa Vantaan kaupungissa opetuslautakunta. Sivistystoimen virastossa lukioiden asioista päättää suomenkielinen nuoriso- ja aikuiskoulutusyksikkö. Lukiossa rehtori ratkaisee opiskelijan ja opettajan kannalta keskeiset asiat kuultuaan asianomaisia tahoja.

OPPIAINEIDEN KURSSIEN SISÄLLÖT

Lukion opetussuunnitelma 2016

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Sujuvaa ja virheetöntä suomen osaamista tarvitaan kaikilla aloilla. äidinkielen yo-arvosanasta saa lähtöpisteitä useimpiin korkeakouluihin. Työtä hakiessa suomen kielen taito erottelee jyvät akanoista. Hyvä äidinkielen osaaminen korostuu seuraavilla aloilla: journalistiikka, viestintä, media-ala, markkinointi, yhteiskuntatieteet, valtiotieteet, psykologia, poliisi, politiikkatieteet, historia, kielet, kulttuurintutkimus. teologia, maantiede, opetusala, teatteri- ja elokuva-ala.

PAKOLLISET

ÄI01 TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS

Eritellään erilaisia tekstilajeja ja tekstikokonaisuuksia. Opitaan referoimaan ja kommentoimaan tekstejä.

Opitaan arvioimaan ja hankkimaan tietoa kriittisesti sekä käyttämään kirjastoa. Perehdytään aineistosta kirjoittamiseen, proosa-analyysiin, tekstin moniäänisyyteen ja monimuotoisuuteen. Harjoitellaan ryhmäviestintätaitoja ryhmäkeskusteluissa sekä syvennetään omaa viestijäkuvaa puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukija.

ÄI02 KIELI, KULTTUURI JA IDENTITEETTI

Perehdytään kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa tutkimalla kielen rakenteita, käyttämällä kieliopillisia käsitteitä tekstien erittelyssä ja lukemalla kaunokirjallisia tekstejä. Perehdytään suomen kielen asemaan maailman kielten joukossa sekä Suomen kulttuuriseen ja kielelliseen moninaisuuteen.

Harjoitellaan prosessikirjoittamista ja kirjoittamisen vaiheita. Rakennetaan informatiivinen puheenvuoro ja opitaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta.

ÄI03 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA

Perehdytään kaunokirjallisuuden lajeihin, erityisesti lyriikan ja draaman analyysiin. Analysoidaan ja tulkitaan monenlaisia kaunokirjallisia tekstejä. Keskustellaan analysoiden ryhmässä kirjallisuudesta, teatterista, elokuvista tai muista taiteen lajeista. Kirjoitetaan kaunokirjallisuuden pohjalta.

ÄI04 TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN

Perehdytään vaikuttamisen ja argumentoinnin tapoihin sekä retorisiin keinoihin ja harjoitellaan vaikuttavaa puheenvuoroa. Opitaan tunnistamaan tekstien ideologisuus sekä mielipiteen ja tutkimustiedon erot.

Tutustutaan kantaa ottaviin ja vaikuttaviin kauno- ja tietokirjallisuuden keinoihin ja lajeihin. Tutustutaan aiheisiin, kuten sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki.

ÄI05 TEKSTI JA KONTEKSTI

Opitaan tunnistamaan ja huoltamaan tekstin tyyliä myös kielenhuollon näkökulmasta. Tarkastellaan tekstien ihmiskuvaa, maailmankuvaa, arvo- ja aatemaailmoja ilmestymisajankohdan ja nykyajan kontekstissa.

Luetaan suomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia. Tehdään kirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä, esimerkiksi puheenvuoro, draama, essee.

ÄI06 NYKYKULTTUURI JA KERTOMUKSET

Käsitellään ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiötä. Perehdytään kertomuksiin ja kertomuksellisuuteen kauno- ja tietokirjallisuudessa sekä mediateksteissä. Perehdytään vuorovaikutuksen etiikkaan, myös verkossa.

Tutustutaan intertekstuaalisuuteen. Käsitellään nykyteoksia puhe- ja kirjoitustehtävien avulla.

SYVENTÄVÄT

ÄI07 PUHE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN SYVENTÄMINEN

Syvennetään ja monipuolisttetaana puhe- ja vuorovaikutustaitoja ja niihin liittyviä tietoja sekä kehitetään kykyä ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintää. Opitaan arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Mahdollisuus osallistua puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen.

ÄI08 KIRJOITTAMISTAITOJEN SYVENTÄMINEN

Syvennetään taitoja tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Perehdytään ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin.

ÄI09 LUKUTAITOJEN SYVENTÄMINEN

Syvennetään ja monipuolistetaan taitoja eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Kriittinen ja kulttuurinen lukutaito syvenee. Harjaannutaan tuottamaan tekstien tulkintoja sekä puhuen että kirjoittaen.

SOVELTAVAT

ÄI10 PROJEKTIKURSSI

ÄI11 KIRJOITAN LUOVASTI

Kurssilla pidetään hauskaa, kokeillaan erilaisia kirjoitustyylejä ja genrejä. Tavoitteena on kehittää itseään kirjoittajana ja löytää oma kirjallinen tyyli.

ÄI12 RAKASTAN KIRJALLISUUTTA

Kurssin voi suorittaa itsenäisesti tai osallistumalla järjestettyihin kirjallisuuspiireihin.

ÄI13 HUOLLAN KIELTÄ

Kurssilla käydään läpi suomen kielen perusasioita ja kirjoitetaan joitakin tekstilajeja prosessikirjoittamisen tekniikalla.

SUOMI TOISENA KIELENÄ

PAKOLLISET

S201 TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Monilukutaito sekä kyky toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyy. Opiskelija harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Opiskelija osaa käyttää luontevasti ja monipuolisesti suomen kielen keskeisiä rakenteita.

S202 KIELI, KULTTUURI JA IDENTITEETTI

Opiskelijan käsitys suomen kielen rakenteesta, kielen vaihtelusta ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

S203 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti.

S204 TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden kieltä ja vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

S205 TEKSTI JA KONTEKSTI

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden piirteitä ja konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja –lajisia tekstejä.

S206 NYKYKULTTUURI JA KERTOMUKSET

Opiskelija oppii tarkastelemaan suomalaista nykykulttuuria ja ilmiöitä. Hän syventää tietojaan vuorovaikutuksesta ja vahvistaa suomen kielen taitoaan teksteillä ja tehtävillä.

SYVENTÄVÄT

S207 PUHE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN SYVENTÄMINEN

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, muuttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

S208 KIRJOITTAMISTAITOJEN SYVENTÄMINEN

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä. Hän perehtyy ajankohtaiseen kulttuuriin, median aiheisiin sekä kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun eri tavoin.

S209 LUKUTAITOJEN SYVENTÄMINEN

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä , tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Kriittinen ja kulttuurinen lukutaito syvenee.

SOVELTAVAT

S210 ELOKUVA KULTTUURIN KUVASTAJANA

Tutustutaan eri kulttuureihin elokuvan kautta. Harjoitellaan eri tekstilajeja kirjoittamalla arvosteluja, kolumneja, esittelyjä, elokuva-analyysejä ym. muuta elokuvien pohjalta. Käydään elokuvateatterissa.

S211 KIELENHUOLLON KURSSI

Syvennytään kielenhuollollisiin asioihin. Tarkoituksena on parantaa kirjallisia sana- ja lausetason viestintätaitoja.

RUOTSI

Ruotsi on englannin jälkeen käytetyin kieli suomalaisissa yrityksissä. Kaikkiin korkeakouluopintoihin sisältyy pakollisena ruotsin kielen opintoja. Hyvä ruotsin osaaminen korostuu seuraavilla aloilla: paperiteollisuus, finanssiala, rakennusala, palvelualat, hoitoala, yhteiskunta- ja valtiotieteet, kauppatieteet, oikeustieteet, lääketiede, matkailuala, tietoliikennetekniikka, myynti.

A-KIELENÄ

PAKOLLISET

RUA01 RUOTSINKIELINEN MAAILMANI

Kurssilla vahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

RUA02 IHMINEN VERKOSTOISSA

Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

RUA03 POHJOISMAISIA KULTTUURI-ILMIÖITÄ

Aihepiireinä ovat Suomi, suomenruotsalaisuus ja Pohjoismaat sekä maamme kaksikielisyys. Opiskelija syventää ja kehittää kirjallisen tuottamisen taitoja monipuolisesti.

RUA04 YHTEISKUNTAA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA

Kurssin keskeisinä aihepiireinä ovat yksilön ja yhteisöjen toiminta ja vastuu yhteiskunnassa. Käsitellään mm. luonnon moninaisuutta ja yksilön toimintaa hyvän tulevaisuuden puolesta. Kurssilla käytetään monipuolisia tiedonhankintamenetelmiä.

RUA05 TIEDE JA TULEVAISUUS

Kurssilla korostuu oppilaan tiedonhankintataidot, pohditaan erilaisia tulevaisuuden visioita eri näkökulmista.

RUA06 OPISKELU, TYÖ JA TOIMEENTULO

Aihepiireinä ovat työ, opiskelu ja elinkeinot yhteiskunnassamme. Harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää.

SYVENTÄVÄT

RUA07 KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

Syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä. Käsitellään mm. fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Jatketaan pakollisten kurssien teemojen käsittelyä.

RUA08 VIESTI JA VAIKUTA PUHUEN

Syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia.

SOVELTAVAT

RUA09 YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN VALMENTAVA KURSSI

Kurssilla kehitetään tekstin- ja kuulunymmärtämistaitoja, kerrataan keskeiset rakenteet, kirjoitetaan aineita ja kartutetaan sanavarastoa.

RUA10 YHTEINEN MAAILMA

Aihealueina ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus. Ajankohtaisiin aiheisiin tutustutaan hyödyntäen mediaa monipuolisesti.

B1-KIELENÄ

PAKOLLISET

RUB11 MINUN RUOTSINI

Kurssi vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset ja vapaamuotoiset arkipäivän tilanteet. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

RUB12 HYVINVOINTI JA IHMISSUHTEET

Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista. Aihepiireinä ovat nuorten elämä, hyvinvointi ja ihmissuhteet. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

RUB13 KULTTUURI JA MEDIAT

Kurssin keskeisinä aihepiireinä ovat suomenruotsalaisuus ja pohjoismaiset kulttuuri-ilmiöt. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

RUB14 MONENLAISET ELINYMPÄRISTÖMME

Kurssilla aihepiireinä ovat monikulttuurisuus Pohjoismaissa ja muut ajankohtaiset ilmiöt. Harjoitellaan eri tekstilajien kirjoittamista.

RUB15 OPISKELU- JA TYÖELÄMÄÄ RUOTSIKSI

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja pohditaan tulevaisuudensuunnitelmia. Harjoitellaan työn hakemista ja ansioluettelon kirjoittamista.

SYVENTÄVÄT

RUB16 VIESTI JA VAIKUTA PUHUEN

Syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia.

RUB17 KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

Syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä. Käsitellään mm. fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Jatketaan pakollisten kurssien teemojen käsittelyä.

SOVELTAVAT

RUB18 YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN VALMENTAVA KURSSI

Kurssilla kehitetään tekstin- ja kuulunymmärtämistaitoja, kerrataan keskeiset rakenteet, kirjoitetaan aineita ja kartutetaan sanavarastoa.

RUB19 KIELIOPPIKURSSI

RUB110 PERUSKOULUN OPPIMÄÄRÄN KERTAUSKURSSI

RUB111 1.-2. KURSSIN KERTAUSKURSSI

Kurssilla voi korottaa 1. ja 2. kurssin hylättyä arvosanaa.

RUB112 KULTTUURIKURSSI

ENGLANTI

Englannin hyvä kirjallinen ja suullinen osaaminen on useimmilla aloilla oletusarvo. Asiantuntijatehtävissä työskentelevät käyttävät paljon kirjallista englantia, johtotehtävissä työskentelevät tarvitsevat lisäksi erittäin sujuvaa puhekieltä. Monilla työpaikoilla englanti on pääasiallinen työkieli. Englantia käytetään kaikilla aloilla.

A –KIELENÄ

PAKOLLLISET

ENA01 ENGLANNIN KIELI JA MAAILMANI

Oman kielitaidon kartoittaminen, opiskelutaitojen kehittäminen sekä tutustuminen englantiin maailmankielenä.

ENA02 IHMINEN VERKOSTOISSA

Käsitellään hyvinvointia, ihmissuhteita ja verkostoitumista nykymaailmassa.

ENA03 KULTTUURI-ILMIÖITÄ

Tutkitaan eri tekstilajeja kulttuuristen ja taiteellisten ilmiöiden kautta.

ENA04 YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA

Kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta englannin kielellä.

ENA05 TIEDE JA TULEVAISUUS

Syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja.

ENA06 OPISKELU, TYÖ JA TOIMEENTULO

Syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Käsitellään talousasioita, joka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin.

SYVENTÄVÄT

ENA07 KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Pyritään lukemaan haastavampia tekstejä esim. ajankohtaisista ympäristöön liittyvistä aiheista.

ENA08 VIESTI JA VAIKUTA PUHUEN

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Kurssilla suoritetaan suullisen kielitaidon koe, josta saa todistuksen. Kurssia suositellaan kaikille opiskelijoille taitotasosta riippumatta.

SOVELTAVAT

ENA09 YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN VALMENTAVA KURSSI

Kurssilla kehitetään tekstin- ja kuulunymmärtämistaitoja, kerrataan keskeiset rakenteet, kirjoitetaan aineita ja kartutetaan sanavarastoa.

ENA10 TUKIKURSSI

Tarkoitettu opiskelijoille, joille englanti on vaikeaa (arvosanoja 4-6). Kerrataan perusteellisesti kielioppia ja sanastoa opiskelijoiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Käsitellään myös opiskelutaitoja.

ENA11 LUOVA KIRJOITTAMINEN

Käsitellään erilaisia tekstilajeja ja harjoitellaan niiden kirjoittamista englanniksi. Aiheina esimerkiksi päiväkirja, runo, käsikirjoitus, kirje, puhe, narratiivi, dialogi, sähköposti, käännös ja muistiinpanotekniikka. Kurssin aikana syntyneet tuotokset kerätään portfolioon ja/tai blogiin.

ENA12 WORLD ENGLISH

Perehdytään englannin kielisten maiden kulttuureihin ja historiaan.

RANSKA

Ranskan osaaminen korostuu seuraavilla aloilla: oikeustiede, EU-työ, kansainvälinen kauppa, lääkärit, matkailuala, poliisit, sairaanhoitajat ja kätilöt, kosmetiikka-ala, muoti ja kauneus, tanssi, elokuva-ala, taide-ala, kääntäjät, tulkit, kieltenopettajat, kemianteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuus, sosiaaliala.

A-KIELENÄ

PAKOLLISET/SYVENTÄVÄT

RAA01 KIELI JA MAAILMANI

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan osaamista ja asetetaan tavoitteita opiskelulle. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin. Painotetaan suullisia valmiuksia.

RAA02 IHMINEN VERKOSTOISSA

Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita ja mielipiteen ilmaisua. Käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia.

RAA03 KULTTUURI-ILMIÖITÄ

Aihepiireinä ovat mediat ja erilaiset kulttuuriset ilmiöt. Painotetaan kirjallista tuottamista.

RAA04 YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA

Kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta kohdekielellä.

RAA05 TIEDE JA TULEVAISUUS

Syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja.

RAA06 OPISKELU, TYÖ JA TOIMEENTULO

Syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa.

RAA07 KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

Syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ranskan kieltä. Käsitellään mm. fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Jatketaan pakollisten kurssien teemojen käsittelyä.

RAA08 VIESTI JA VAIKUTA PUHUEN

ESPANJA

Espanjan osaaminen korostuu seuraavilla aloilla: matkailuala, muotoilu, muoti, elokuvat, musiikki ja kirjallisuus, kansainvälinen kauppa, kehitysyhteistyö, elektroniikka- ja sähköteollisuus.

B3-KIELENÄ

Lukiossa alkava vieras kieli

SYVENTÄVÄT

EAB31 TUTUSTUTAAN TOISIIMME JA UUTEEN KIELEEN

Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissa tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.

Ensimmäisellä kurssilla kiinnitetään huomiota hyvien opiskelustrategioiden löytämiseen. Opiskelijaa ohjataan miettimään, miten he oppivat ja käyttävät kieliä, ja itse- ja vertaisarvioinnin avulla arvioimaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan kielenopiskelijana. Opiskelijaa rohkaistaan käyttämään uutta kieltä virheistä huolimatta. Teknologiaa käytetään hyödyksi heti ensimmäisestä kurssista alkaen ja opiskelijaa kannustetaan käyttämään mm, sanastoa harjoittavia sovelluksia myös vapaa-aikanaan. Kurssilla painotetaan suulista viestintää. Kurssin lopussa opiskelija osaa kertoa yksinkertaisia asioita itsestään ja selviytyy arkisissa tilanteissa kohdekielellä.

EAB32 MATKALLA MAAILMASSA

Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.

Opiskelijaa ohjataan olemaan aktiivinen keskustelukumppani ja käynnistämään keskusteluja. Kurssilla voidaan harjoitella matkalipun ostoa, ravintolassa ja hotellissa asiointia sekä tien kysymistä. Kurssilla voidaan myös tutustua kielialueen suosittuihin maktakohteisiin.

EAB33 ELÄMÄN TÄRKEITÄ ASIOITA

Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

Kurssilla rohkaistaan opiskelijaa tutustumaan kohdekielisiin sanomalehtiin ja nuorten lehtiin lyhyiden ja yksinkertaisten artikkeleiden avulla. Opiskelijaa voidaan kannustaa seuraamaan autenttisia keskusteluja eri viestintäkanavissa.

EAB34 MONENLAISTA ELÄMÄÄ

Kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää.

EAB35 HYVINVOINTI JA HUOLENPITO

Opetellaan toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä keskusteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista.

EAB36 KULTTUURI JA MEDIAT

Vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan espanjan kielialueen kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin.

EAB37 OPISKELU, TYÖ JA TULEVAISUUS

Kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, opiskeluun ja työelämään sekä tulevaisuuden suunnitelmiin.

EAB38 YHTEINEN MAAPALLOMME

Jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa. Aihepiireinä luonto, asuinympäristöt ja kestävä elämäntapa.

RANSKA

Ranskan osaaminen korostuu seuraavilla aloilla: oikeustiede, EU-työ, kansainvälinen kauppa, lääkärit, matkailuala, poliisit, sairaanhoitajat ja kätilöt, kosmetiikka-ala, muoti ja kauneus, tanssi, elokuva-ala, taide-ala, kääntäjät, tulkit, kieltenopettajat, kemianteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuus, sosiaaliala.

B3-KIELENÄ

Lukiossa alkava vieras kieli

SYVENTÄVÄT

RAB31 TUTUSTUTAAN TOISIIMME JA UUTEEN KIELEEN

Kurssilla tutustutaan ranskan kielen asemaan maailmassa, harjoitellaan arjessa tapahtuvia vuorovaikutustilanteita ja opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.

RAB32 MATKALLA MAAILMASSA

Kurssilla harjoitellaan erityisesti matkustaessa tarvittavia taitoja.

RAB33 ELÄMÄN TÄRKEITÄ ASIOITA

Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit liittyvät nuorten elämään, kiinnostuksen kohteisiin ja harrastuksiin.

RAB34 MONENLAISTA ELÄMÄÄ

Kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää.

RAB35 HYVINVOINTI JA HUOLENPITO

Opetellaan toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä keskusteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista.

RAB36 KULTTUURI JA MEDIAT

Vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan ranskan kielialueen kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin.

RAB37 OPISKELU, TYÖ JA TULEVAISUUS

Kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, opiskeluun ja työelämään sekä tulevaisuuden suunnitelmiin.

RAB38 YHTEINEN MAAPALLOMME

Jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa. Aihepiireinä luonto, asuinympäristöt ja kestävä elämäntapa.

SOVELTAVA

RAB39 KERTAUSKURSSI

Kerrataan kielioppiasioita ja laajennetaan sanavarastoa. Harjoitellaan yo-kokeeseen.

SAKSA

Saksan osaaminen korostuu seuraavilla aloilla: kauppatieteet, kirjallisuus- ja kulttuuriala, EU-ura, muotoilu- ja suunnitteluala, puunjalostusteollisuus, matkailuala, tekniikka (insinöörialat), valtiotieteet, kieltenopettajat, tulkit ja kääntäjät, paperiteollisuus, kone- ja metalliteollisuus.

B3-KIELENÄ

Lukiossa alkava vieras kieli

SYVENTÄVÄT

SAB31 TUTUSTUTAAN TOISIIMME JA UUTEEN KIELEEN

Kurssilla tutustutaan saksan kielen asemaan maailmassa, harjoitellaan arjessa tapahtuvia vuorovaikutustilanteita ja opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.

SAB32 MATKALLA MAAILMASSA

Kurssilla harjoitellaan erityisesti matkustaessa tarvittavia taitoja.

SAB33 ELÄMÄN TÄRKEITÄ ASIOITA

Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit liittyvät nuorten elämään, kiinnostuksen kohteisiin ja harrastuksiin.

SAB34 MONENLAISTA ELÄMÄÄ

Kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää.

SAB35 HYVINVOINTI JA HUOLENPITO

Opetellaan toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä keskusteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista.

SAB36 KULTTUURI JA MEDIAT

Vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan saksan kielialueen kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin.

SAB37 OPISKELU, TYÖ JA TULEVAISUUS

Kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, opiskeluun ja työelämään sekä tulevaisuuden suunnitelmiin.

SAB38 YHTEINEN MAAPALLOMME

Jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa. Aihepiireinä luonto, asuinympäristöt ja kestävä elämäntapa.

VENÄJÄ

Venäjän osaaminen korostuu seuraavilla aloilla: matkailuala, maanpuolustuskorkeakoulu, tekniikka (insinöörialat), kauppatieteet, kulttuuriala (tanssi, taide), valtio-oppi, viestintä, hoitoala (kätilöt, lääkärit, sairaanhoitajat), paperi- ja puunjalostusteollisuus, matkailu- ja ravitsemusala, rakennusala.

B3-KIELENÄ

Lukiossa alkava vieras kieli

SYVENTÄVÄT

VEB31 TUTUSTUTAAN TOISIIMME JA UUTEEN KIELEEN

Kurssilla tutustutaan saksan kielen asemaan maailmassa, harjoitellaan arjessa tapahtuvia vuorovaikutustilanteita ja opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.

VEB32 MATKALLA MAAILMASSA

Kurssilla harjoitellaan erityisesti matkustaessa tarvittavia taitoja.

VEB33 ELÄMÄN TÄRKEITÄ ASIOITA

Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit liittyvät nuorten elämään, kiinnostuksen kohteisiin ja harrastuksiin.

VEB34 MONENLAISTA ELÄMÄÄ

Kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää.

VEB35 HYVINVOINTI JA HUOLENPITO

Opetellaan toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä keskusteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista.

VEB36 KULTTUURI JA MEDIAT

Vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan venäjän kielialueen kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin.

VEB37 OPISKELU, TYÖ JA TULEVAISUUS

Kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, opiskeluun ja työelämään sekä tulevaisuuden suunnitelmiin.

VEB38 YHTEINEN MAAPALLOMME

Jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa. Aihepiireinä luonto, asuinympäristöt ja kestävä elämäntapa.

JAPANI

B3-KIELENÄ

Lukiossa alkava vieras kieli

SYVENTÄVÄT

JPB31

TUTUSTUTAAN TOISIIMME JA UUTEEN KIELEEN

JB32 MATKALLA MAAILMALLA

JPB33 ELÄMÄN TÄRKEITÄ ASIOITA

ITALIA

koulukohtaiset eli soveltavat kurssit

IA01 PERUSKURSSI

Käydään läpi helppoja keskustelutilanteita. Painotetaan suullisia valmiuksia. Kieliopissa substantiivien ja tärkeimpien verbien taivutusta.

IA02 JATKOKURSSI

Perehdytään harrastuksiin ja vapaa-ajan viettotapoihin. Pääpaino on suullisessa ilmaisussa. Laajennetaan kieliopin tuntemusta.

MATEMATIIKKA, pitkä oppimäärä

Suosittelemme pitkän matematiikan opiskelua, jos sinua kiinnostavat: insinöörialat, tietotekniikka, lääketiede, farmasia, arkkitehtuuri, luonnontieteet, kauppatieteet, psykologia, tilastotiede.

Laskimena käytetään laskinohjelmistoa tietokoneessa ja YTL:n tarjoamaa kaavaeditoria. Kummankin hankinnasta ohjeistetaan ensimmäisen kurssin aikana.

PAKOLLISET

MAY01 LUVUT JA LUKUJONOT

peruslaskutoimitukset, prosenttilaskenta, lukujonot, logaritmi

MAA02 POLYNOMIFUNKTIOT JA –YHTÄLÖT

binomikaavat, polynomin jakaminen tekijöihin, polynomiyhtälöiden ja –epäyhtälöiden ratkaiseminen

MAA03 GEOMETRIA

yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilause, kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen

MAA04 VEKTORIT

vektoreiden perusominaisuudet, geometristen ongelmien ratkaiseminen vektorien avulla 2- ja 3-ulotteisessa avaruudessa

MAA05 ANALYYTTINEN GEOMETRIA

pistejoukon yhtälö, suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt, itseisarvoyhtälön ja –epäyhtälön ratkaiseminen

MAA06 DERIVAATTA

rationaaliyhtälö ja –epäyhtälö, funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta, polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen derivaatan avulla

MAA07 TRIGONOMETRISET FUNKTIOT

trigonometriset funktiot ja niiden derivointi, trigonometriset yhtälöt, yhdistetyn funktion derivaatta

MAA08 JUURI- JA LOGARITMIFUNKTIOT

juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktiot ja niiden derivointi

MAA09 INTEGRAALILASKENTA

alkeisfunktioiden integraalifunktiot, määrätty integraali, pinta-alan ja tilavuuden laskeminen

MAA10 TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOT

diskreetit ja jatkuvat jakaumat ja niiden tunnusluvut, kombinatoriikka, todennäköisyyksien laskusäännöt

SYVENTÄVÄT KURSSIT

MAA11 LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN

logiikan perusteet, alkuluvut, jaollisuusoppi, todistusperiaatteet

MAA12 ALGORITMIT MATEMATIIKASSA

polynomien jaollisuus, iterointi, Newton-Cotes-kaavat

MAA13 DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENNAN JATKOKURSSI

syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan perusteiden tuntemusta

SOVELTAVAT KURSSIT

MAA14 KERTAUSKURSSI

Kaikille pitkän matematiikan kirjoittajille abivuonna suositeltava kurssi. Kerrataan kursseja 1-10 kertauskirjan avulla.

MAA15 YO-KIRJOITUKSIIN VALMENTAVA KURSSI

Abikurssi, jossa valmentaudutaan kirjoituksiin vanhojen yo-kokeiden avulla.

MFK01 SÄHKÖISET MENETELMÄT YO-KOKEESSA

Sähköinen vastaaminen yo-kokeessa. Mitä ohjelmia matematiikan, fysiikan ja kemian yo-kokeissa voi käyttää. Miten ne toimivat.

MATEMATIIKKA, lyhyt oppimäärä

Laskimena käytetään laskinohjelmistoa tietokoneessa ja YTL:n tarjoamaa kaavaeditoria. Kummankin hankinnasta ohjeistetaan ensimmäisen kurssin aikana.

Annetuista tehtävistä on 1/3 näytettävä tehtynä.

PAKOLLISET

MAYB01 LUVUT JA LUKUJONOT

peruslaskutoimitukset, prosenttilaskentaa, lukujonot ja logaritmi

MAB02 LAUSEKKEET JA YHTÄLÖT

suorat, verrannot ja 1. ja 2. asteen yhtälöt

MAB03 GEOMETRIA

Pythagoraan lause, trigonometriaa, pinta-aloja ja tilavuuksia

MAB04 MATEMAATTISIA MALLEJA

lineaarinen ja eksponentiaalinen malli sovelluksineen, lukujonot, logaritmit

MAB05 TILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS

tilastolliset tunnusluvut, korrelaatio, todennäköisyyden laskulait

MAB06 TALOUSMATEMATIIKKA

mm. indeksi-, verotus- ja lainalaskelmia

SYVENTÄVÄT

MAB07 MATEMAATTINEN ANALYYSI

muutosnopeus graafisesti ja numeerisesti, derivointi

MAB08 TILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS II

normaalijakauma, binomijakauma, luottamusväli

SOVELTAVAT

MAB09 YO-KIRJOITUKSIIN VALMENTAVA KURSSI

Kerrataan ja syvennetään jo opittua ennen yo-kokeita.

MAB10 PERUSKOULUN KERTAUSKURSSI

Tarkoitettu lukion aloittaville, joilla heikko matematiikan arvosana. Kerrataan peruskoulun tärkeimmät asiat, lähinnä MAY-kurssia silmällä pitäen.

MAB11 KOROTUSKURSSI 1

Tällä kurssilla voi korottaa huonosti mennyttä MAY-, 2- tai 3-kurssiaan (arvosanan pitää olla siis 4-6). Näistä kursseista pitää olla suoritus, K:ta ei voi korottaa. Opettaja päättää, voiko opiskelija suorittaa kurssin.

MAB12 KOROTUSKURSSI 2

Tällä kurssilla voi korottaa huonosti mennyttä 4- tai 5-kurssiaan (arvosanan pitää olla siis 4-6). Näistä kursseista pitää olla suoritus, K:ta ei voi korottaa. Opettaja päättää, voiko opiskelija suorittaa kurssin.

MFK01 SÄHKÖISET MENETELMÄT YO-KOKEESSA

Sähköinen vastaaminen yo-kokeessa. Mitä ohjelmia matematiikan, fysiikan ja kemian yo-kokeissa voi käyttää. Miten ne toimivat.

Matematiikan oppimäärän vaihtaminen

Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen kursseja luetaan hyväksi seuraavasti: MAA02 => MAB02, MAA03 => MAB03, MAA06 => MAB07, MAA08 => MAB04 ja MAA10 => MAB05.

Muut pitkän oppimäärän suoritetut kurssit merkitään lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi. Opiskelijan pyytäessä, hänelle järjestetään mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi.

HUOM: vain hyväksytysti suoritetut (as 5-10) pitkän oppimäärän kurssit siirretään lyhyeen oppimäärään.

FYSIIKKA

Suosittelemme fysiikan opiskelua, jos sinua kiinnostavat: teknillinen ala (insinöörit ja arkkitehtuuri), lääketiede, eläinlääketiede, luonnontieteet kuten geologia, meteorologia, akvaattiset tieteet, matematiikka, kemia, fysiikka.

PAKOLLINEN

FY01 FYSIIKKA LUONNONTIETEENÄ

Kurssilla painotetaan fysiikan merkitystä nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä. Tutustutaan aineen ja maailmankaikkeuden rakenteisiin ja perusvuorovaikutuksiin. Opiskellaan liikeilmiöitä ja voimia liikkeen muutoksen aiheuttajina. Kehitetään ymmärrystä fysikaalisen tiedon rakentumisessa tutkimusten ja mallintamisen avulla.

SYVENTÄVÄT

FY02 LÄMPÖ

Kurssilla painotetaan fysiikan merkitystä energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Opiskellaan lämpö ja lämpötila käsitteitä. Tutustutaan kaasujen tilanmuutoksiin, lämpölaajenemiseen ja paineeseen. Paneudutaan aineiden lämpenemiseen, jäähtymiseen ja olomuodon muutoksiin. Opiskellaan mekaaniseen työhön, tehoon ja hyötysuhteeseen liittyviä prosesseja. Opiskellaan lämmön siirtymistä ja energian säilymistä lämpöopissa.

FY03 SÄHKÖ

Kurssilla painotetaan fysiikan ja teknologian merkitystä jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa. Opiskellaan sähkövirran, jännitteen ja resistanssin käsitteitä ja Ohmin lakia. Tutustutaan yksinkertaisiin tasavirtapiireihin ja Kirchhoffin lakeihin. Opiskellaan sähköteho ja Joulen laki. Opiskellaan kondensaattorin, diodin ja LEDin merkitystä ja toimintaa komponentteina. Tutustutaan sähköstaattiseen vuorovaikutukseen, Coulombin lakiin ja sähkökenttään. Kurssilla kiinnitetään jatkuvasti huomiota sähköturvallisuuteen.

FY04 VOIMA JA LIIKE

Kurssilla painotetaan fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudessa. Opiskellaan vuorovaikutuksen aiheuttamaa liikkeen muutosta tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän suoraviivaisen liikkeen mallin avulla. Opiskellaan Newtonin lait. Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä ja voimien yhteisvaikutuksen ymmärtämistä. Tutustutaan erilaisiin etä- ja kosketusvoimiin. Kehitetään liikeyhtälön käyttöä matemaattisissa tehtävissä. Opiskellaan momentin ja pyörimisen tasapainon käsitteitä yksinkertaisissa tilanteissa. Opiskellaan yksiulotteisten törmäysten avulla liikemäärän säilymislaki ja impulssiperiaate. Opiskellaan liike- ja potentiaalienergia sekä energian säilymislaki.

FY05 JAKSOLLINEN LIIKE JA AALLOT

Kurssilla painotetaan fysiikan merkitystä lääketieteessä ja musiikissa. Tutustutaan tasaiseen ympyräliikkeeseen ja gravitaatiovuorovaikutukseen. Opiskellaan värähdysliikettä ja harmonisen voiman aiheuttamia ilmiöitä. Tutustutaan aaltoliikkeen syntymekanismiin ja aaltojen etenemiseen. Paneudutaan aaltoliikkeen heijastumiseen, taittumiseen, diffraktioon, interferenssiin ja seisoviin aaltoihin. Opiskellaan ääntä aaltoilmiönä.

FY06 SÄHKÖMAGNETISMI

Kurssilla painotetaan fysiikan merkitystä energia- ja viestintäteknologiassa. Tutustutaan magnetismiin, magneettiseen vuorovaikutukseen ja magneettikenttään. Tutkitaan varatun hiukkasen liikettä sähkö- ja magneettikentässä. Opiskellaan sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki. Opiskellaan generaattorin ja muuntajan toimintaa sekä vaihtovirran syntyä ja energian siirtoa sähkövirran avulla. Opiskellaan sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi ja diffraktio.

FY07 AINE JA SÄTEILY

Kurssilla kiinnitetään huomiota fysiikan ja kosmologian kehittymiseen. Opiskellaan energian ja sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen. Opiskellaan fotonien merkitys sähkömagneettisen säteilyn välittäjinä. Tutustutaan aaltohiukkasdualismiin ja atomiytimen rakenteeseen. Opiskellaan ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan ekvivalenssi. Opiskellaan radioaktiivisuutta ja hajoamislaki. Paneudutaan säteilyturvallisuuteen ja säteilyn hyötykäyttöön.

SOVELTAVAT

FY08 KERTAUS JA VALMISTUS

Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen ja jatko-opintoihin mm. kertaamalla fysiikan kurssien keskeisimpiä asioita.

FY 09 TÄHTITIEDE JA AVARUUS

Tutustutaan mm. nykyaikaisen maailmankuvan rakentumiseen, avaruuden tutkimiseen, aurinkokunnan rakenteeseen sekä gravitaatioon ja taivaankappaleiden liikkeeseen.

FY10 HIUKKASFYSIIKAN KURSSI

Opiskellaan hiukkasfysiikkaa ja tutustutaan muun muassa seuraaviin aihepiireihin: Higgsin hiukkanen, Big Bang, antimateria ja hiukkaskiihdyttimet. Kurssin sisältöön kuuluu lisäksi opintomatka Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:iin.

MFK01 SÄHKÖISET MENETELMÄT YO-KOKEESSA

Sähköinen vastaaminen yo-kokeessa. Mitä ohjelmia matematiikan, fysiikan ja kemian yo-kokeissa voi käyttää. Miten ne toimivat.

KEMIA

Suosittelemme kemian opiskelua, jos sinua kiinnostavat: teknillinen ala, lääketiede, farmasia, ravitsemustiede, ympäristöala, yhteiskuntatieteet, insinööritieteet, biologia, luonnontieteet, farmasia, elintarviketiede.

PAKOLLINEN

KE01 KEMIAA KAIKKIALLA

Tutustutaan atomin rakenteeseen ja jaksolliseen järjestelmään. Selitetään aineiden ominaisuuksia niiden rekenteen, kemiallisten sidosten ja poolisuuden avulla.

SYVENTÄVÄT

KE02 IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA

Tutustutaan kemian suureisiin ainemäärä ja pitoisuus. Perehdytään orgaanisten yhdisteiden, kuten hiilivetyjen, happi- ja typpiyhdisteiden rakenteisiin ja ominaisuuksiin.

KE03 REAKTIOT JA ENERGIA

Opetellaan kemiallisten reaktioiden symbolista ilmaisua ja tasapainottamista. Tutustutaan kaasulakeihin.

KE04 MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA

Tutustutaan metalleihin ja polymeereihin sekä sähkökemiaan.

KE05 REAKTIOT JA TASAPAINO

Perehdytään tasapainoreaktioihin ja lasketaan tähän perustuvia tehtäviä.

SOVELTAVAT

KE06 KEMIAN AINEREAALIÍN VALMENTAVA KURSSI

KE07 KEMIAN LABORATORIOKURSSI

Kokeellisen kemian kurssi, jonka tavoitteena on opiskella kemiassa yleisesti käytettäviä kokeellisia työmenetelmiä. Erityisesti painotetaan yo-kokeissa esille tulevia asioita. Vaatimuksena kurssille osallistumiselle on kaksi opiskeltua teoriakurssia.

MFK01 SÄHKÖISET MENETELMÄT YO-KOKEESSA

Sähköinen vastaaminen yo-kokeessa. Mitä ohjelmia matematiikan, fysiikan ja kemian yo-kokeissa voi käyttää. Miten ne toimivat.

BIOLOGIA

Suosittelemme biologian opiskelua, jos sinua kiinnostavat: lääketiede, eläinlääketiede, farmasia, luonnontieteet, insinöörialat, liikuntatieteet, terveystieteet, elintarvike- ja ravitsemustieteet, maatalous-metsätieteet, perinnöllisyystiede, hoitoala.

PAKOLLISET

BI01 ELÄMÄ JA EVOLUUTIO

Syvennytään biologiaan tieteenä ja biologisen peruskäsitteistön hallintaan. Perehdytään eliökunnan monimuotoisuuteen, luokitteluun, evoluution lainalaisuuksiin sekä solujen toimintaan.

BI02 EKOLOGIA JA YMPÄRISTÖ

Syvennetään ekologista tietämystä perehtymällä ekosysteemien toimintaan ja tarkemmin luonnon monimuotoisuuteen ja sen säilyttämiseen. Lisäksi tarkastellaan ympäristöongelmia, niiden syitä ja ratkaisumahdollisuuksia sekä kestävää kehitystä. Kurssilla perehdytään myös ekologisiin tutkimusmenetelmiin.

SYVENTÄVÄT

BI03 SOLU JA PERINNÖLLISYYS

Perehdytään solujen rakenteeseen, toimintaan ja toiminnan säätelyyn. Tarkastellaan geenien toimintaa sekä periytymisen perusteita. Kurssilla harjoitellaan risteytystehtäviä.

BI04 IHMISEN BIOLOGIA

Perehdytään ihmisen solujen, kudosten ja elimistöjen rakenteeseen ja toimintaan, elintoimintojen säätelyyn, lisääntymiseen, elämänkaareen ja perimän merkitykseen.

BI05 BIOLOGIAN SOVELLUKSET

Syvennetään solun rakenteen ja geenien toiminnan tuntemusta. Perehdytään geeniteknologian mahdollisuuksiin ja riskeihin, kasvi- ja eläinjalostukseen sekä mikrobeihin ja bioteknologian sovelluksiin.

SOVELTAVAT

BI06 BIOLOGIAN AINEREAALIIN VALMENTAVA KURSSI

BI07 BIOLOGIAN LABORATORIOTYÖKURSSI

Työkurssi, joka on tarkoitettu ensisijaisesti biologiaan erikoistuville. Tutustutaan

biologisiin tutkimusmenetelmiin, tiedonhankintaan ja -käsittelyyn erilaisia laboratorio-, viljely- ja mikroskopointikokeita tehden, ja vieraillaan alan laitoksissa.

BI08 MAASTOKURSSI

Työ- ja retkeilykurssi. Tutkitaan ympäristön tilaa maastossa ja luokkatiloissa. Tutustutaan metsä- ja suotyyppeihin sekä vesiekosysteemiin. Tehdään vesianalyysejä ja kasvillisuuskartoitusta sekä perehdytään bioindikaattoreihin ja harsuuntumiseen. Mahdollisuuksien mukaan vieraillaan alan laitoksissa. Kurssilla kootaan arvioinnin pohjana toimiva portfolio, johon voi liittää esimerkiksi itse kerätyn jäkäläkokoelman, sammalkokoelman tai kasvikokoelman.

MAANTIEDE

Suosittelemme maantieteen opiskelua, jos sinua kiinnostavat: yhteiskuntatieteet, kauppatieteet, ympäristötieteet, journalistiikka, historia, uskontotieteet, kansainväliset suhteet, meteorologia, geologia, politiikka, maisema-arkkitehtuuri.

PAKOLLINEN

GE01 MAAILMA MUUTOKSESSA

Kurssi perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ongelmien tarkasteluun. Kurssin aikana seurataan ajankohtaisuutisointia eri puolilta maailmaa ja hahmotetaan globaaleja riskialueita sekä luonnonriskien, ympäristöriskien että ihmiskunnan riskien kannalta. Kurssi käsittelee myös eri puolilla maailmaa tapahtuvaa myönteistä kehitystä ja mahdollisuuksia hillitä, varautua, ennakoida sekä sopeutua riskeihin.

SYVENTÄVÄT

GE02 SININEN PLANEETTA

Kurssilla tarkastellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kurssilla tutustutaan luonnonmaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan luonnonmaisemia ja niiden syntyä.

GE03 YHTEINEN MAAILMA

Kurssilla tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellisten piirteiden tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana on luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta. Kurssilla tutustutaan ihmismaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan ihmistoiminnan jäsentymistä maapallolla.

GE04 GEOMEDIA – TUTKI, OSALLISTU JA VAIKUTA

Kurssi perehdyttää aiemmilla kursseilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojen soveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat osallistuva suunnittelu, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja geomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa.

SOVELTAVAT

GE05 MAANTIETEEN AINEREAALIIN VALMENTAVA KURSSI

GE06 MAASTOKURSSI

Kurssin tavoitteena on kartografisten taitojen syventäminen sekä geomorfologisiin muodostumiin tutustuminen maastossa. Voidaan vierailla alan laitoksissa tai kuulla oppitunneilla vierailevia asiantuntijoita.

FILOSOFIA

Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään käsitteellisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu kehittää arvostelukykyä sekä edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä.

Suosittelemme filosofian opiskelua, jos sinua kiinnostavat: humanistiset alat, uskontotiede, teologia, yhteiskuntatieteet, valtio-oppi, viestintä, äidinkieli- ja kirjallisuus, suositellaan kaikille yliopistoon tähtääville.

PAKOLLISET

FI01 JOHDATUS FILOSOFISEEN AJATTELUUN

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija muodostaa perustellun käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumalla filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin. Oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisille mielipiteille ja väitteille perusteluja sekä hahmottamaan esitettyjen perustelujen rakennetta ja arvioimaan niiden pätevyyttä. Tuntee ja oppii erilaisten harjoitusten kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kuten oletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöä. Perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiin erotteluihin. Tuntee perustavia tieto-opillisia erotteluja, osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisia tiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.

FI02 ETIIKKA

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin sekä ympäristöfilosofian perusteisiin. Hahmottaa normatiivisten väitteiden luonteen ja suhteen kuvaileviin väitteisiin sekä osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta. Osaa jäsentää oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan filosofisen käsitteistön avulla. Osaa perustella moraalin velvoittavuuden ja soveltaa moraaliin filosofisia käsite-erotteluja ja johdonmukaista argumentaatiota. Osaa eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti sekä kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja arvioitaan filosofisen etiikan välinein.

SYVENTÄVÄT

FI03 YHTEISKUNTAFILOSOFIA

Kurssilla tarkastellaan erilaisten yhteiskuntajärjestysten ja instituutioiden oikeutusta. Pohdimme valtaa, omistamista ja oikeudenmukaisuutta, anarkismia ja demokratiaa. Tutustumme myös poliittisiin ihanteisiin, kuten liberalismiin ja sosialismiin, ja niiden toteuttamiseen. Yhteisölliseen elämään kuuluvat yhteiskunnalliset ristiriidat ja jännitteet, emmekä jätä huomioimatta myöskään ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia ongelmia.

FI04 TIETO, TIEDE JA TODELLISUUS

Kurssilla tutustutaan metafysiikan ja olemassaolon keskeisiin kysymyksiin. Pohdimme tiedon mahdollisuuksia, totuuden ja tieteellisen tutkimuksen sekä tutkimusmenetelmien luonnetta. Todellisuuden ilmeneminen, hahmottaminen ja luonne ovat aina olleet ajankohtaisia filosofisia ongelmia.

SOVELTAVA

FI06 ABIKURSSI

Kurssi auttaa valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla kerrataan oppisisältöjä ja hiotaan vastaustekniikkaa.

PSYKOLOGIA

Psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä, muiden ihmisten ymmärtämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä.

Suosittelemme psykologian opiskelua, jos sinua kiinnostavat: kasvatustieteet, biologia, yhteiskuntatieteet, filosofia, hoitoala, terveystieto.

PAKOLLINEN

PS01 PSYYKKINEN TOIMINTA JA OPPIMINEN

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä. Tuntee psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten tunteet, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa ja omaa psyykkistä hyvinvointiaan näitä kuvaavien käsitteiden avulla. Perehtyy oppimisen prosesseihin liittyvään psykologiseen tietoon ja osaa pohtia omaa opiskeluaan sen pohjalta. Osaa esittää esimerkkejä psykologisen tutkimuksen aihepiireistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista sekä analysoida ja arvioida tiedon tutkimusperusteita. Ymmärtää psykologisen tiedon perustuvan tutkimukseen ja tunnistaa tieteellisen ajattelun peruspiirteitä.

SYVENTÄVÄT

PS02 KEHITTYVÄ IHMINEN

Kurssilla tutustutaan ihmisen kehitykseen erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa. Elämänkaaren muotoutumisen taustalla ovat sosiokulttuuriset ja biologiset tekijät sekä kehityksen jatkuvuus. Tieto psyykkisen kehityksen muovautumisesta ja siihen liittyvistä haasteista auttavat myös itsen ja muiden ymmärtämistä.

PS03 TIETOA KÄSITTELEVÄ IHMINEN

Kurssilla tutustutaan ihmisen tiedonkäsittelyyn neuropsykologian ja kognitiivisen psykologian tuottaman tiedon avulla. Tiedonkäsittelyn perus- ja korkeampitasoiset prosessit ovat ihmisen toimintakyvyn, ajattelun ja ongelmanratkaisun välttämätön ehto. Eläin elää, ihminen ihmettelee.

PS04 TUNTEET, PSYYKKINEN HYVINVOINTI JA MIELENTERVEYS

Kurssilla tutustutaan ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin. Tunne-elämä, nukkuminen, unet, stressi, kriisit, mielenterveyden häiriöt ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen vaikuttavat psyykkiseen hyvinvointiin. Omaa hyvinvointia tukevat ratkaisut edellyttävät myös tietoa.

PS05 YKSILÖLLINEN JA YHTEISÖLLINEN IHMINEN

Kurssilla tutustutaan persoonallisuuspsykologian keskeisiin käsitteisiin, persoonallisuuden selittämiseen ja tutkimisen mahdollisuuksiin. Keskeisiä kurssisisältöjä ovat lisäksi yksilölliset erot, tilannetekijät, ryhmäilmiöt ja toiminen yhteisöissä. Ihmisen toimintaperusteiden tunnistaminen kasvattaa yksilöllisyyden ja erilaisuuden ymmärtämistä.

SOVELTAVAT

PS06 ABIKURSSI

Kurssi auttaa valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla kerrataan oppisisältöjä ja hiotaan vastaustekniikkaa.

PS07 SOSIAALIPSYKOLOGIA

Kurssilla tarkastellaan sosiaalisen maailman ja yhteistoiminnan ehtoja, esimerkiksi prososiaalisuutta, rakkautta, aggressiivisuutta, vallankäyttöä, asenteita, ennakkoluuloja, konflikteja sekä konfliktien ehkäisemistä. Kurssilla perehdytään joihinkin sosiaalipsykologian ilmiöihin, kuten vaikuttamiseen, ryhmädynamiikkaan ja vuorovaikutustaitoihin. Kurssilla kiinnitetään huomiota myös erilaisuuden sietämiseen, monikulttuurisuuteen ja sopeutumiseen.

HISTORIA

Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja valmiuksia ymmärtää muuttuvaa maailmaa. Historian opiskelu edistää kulttuurien tuntemusta ja moninaisuuden ymmärtämistä sekä opiskelijan mahdollisuuksia toimia vastuullisesti ja aktiivisesti globaalissa maailmassa.

Suosittelemme historian opiskelua, jos sinua kiinnostavat: yhteiskuntatieteet, oikeustiede, maantiede, sosiaalitieteet, teologia, valtio-oppi, taloustiede, filosofia, sosiaalipsykologia, elämänkatsomustieto, kulttuurintutkimus, maanpuolustuskorkeakoulu, politiikkatieteet, maailmanpolitiikka, kansainvälinen kauppa.

PAKOLLISET

HI01 IHMINEN YMPÄRISTÖN JA YHTEISKUNTIEN MUUTOKSESSA

Kurssilla tarkastellaan yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Kurssilla selvitetään sitä, miten nykyajan ilmiöt ovat syntyneet historiallisten prosessien myötä. Keskeisinä teemoina ovat yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeiset muutokset sekä sosiaali- ja ympäristöhistoria maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä ja harjoitellaan muita historian opiskelutaitoja.

HI02 KANSAINVÄLISET SUHTEET

Kurssilla tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Kurssilla pohditaan talousjärjestelmien ja ideologioiden vaikutusta kansainvälisessä politiikassa. Kurssin teemoja ovat maailmansotien syyt ja seuraukset, kylmän sodan aikainen ideologioiden kilpailu sekä nykyajan uudet valtakeskittymät ja konfliktit. Kurssilla harjoitellaan erilaisten lähteiden tulkintaa ja arviointia syventämällä tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja.

HI03 ITSENÄISEN SUOMEN HISTORIA

Kurssilla tarkastellaan Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja ja niiden taustoja autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä teemoja ovat Suomen yhteiskunnan modernisaatio 1800-luvun lopulla, itsenäistyminen ja sisällissota, Suomi toisessa maailmansodassa sekä sotien jälkeinen kehitys nykypäivään saakka. Näitä teemoja tarkastellaan huomioiden niihin liittyvät poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön sekä pohditaan myös analyyttisesti ja kriittisesti suomalaisuuteen liittyviä ihanteita ja mielikuvia.

SYVENTÄVÄT

HI04 EUROOPPALAISEN MAAILMANKUVAN KEHITYS

Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä. Kurssilla pyritään ymmärtämään sitä, miten nykyinen kulttuuri on kehittynyt ja harjoitellaan monilukutaitoa.

HI05 RUOTSIN ITÄMAASTA SUOMEKSI

Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

HI06 MAAILMAN KULTTUURIT KOHTAAVAT

Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevaan ajatteluun ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina. Tarkasteltavia kulttuuripiirejä ovat eri maanosien alkuperäiskulttuurit, Afrikan, Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Lähi-idän kulttuuripiirit. Kurssilla tutustutaan myös monikulttuurisuuteen ja sen vaikutukseen omassa ympäristössä.

SOVELTAVA

HI07 YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN VALMENTAVA KURSSI

YHTEISKUNTAOPPI

Suosittelemme yhteiskuntaopin opiskelua, jos sinua kiinnostavat: yhteiskuntatieteet, oikeustiede, kauppatieteet, politiikkatieteet, poliisi.

PAKOLLISET

YH01 SUOMALAINEN YHTEISKUNTA

Kurssi perehdyttää valtiollisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Pääpaino on suomalaisen yhteiskunnan analyyttisessä käsittelyssä, valtio-opin, sosiologian ja sosiaalipolitiikan käsitteistöä käyttäen. Demokratia, kansalaisyhteiskunta, valta ja vaikuttaminen ovat keskeisiä sisältöjä. Tavoitteina on tuntea suomalaisen yhteiskunnan perusrakenne, tutustua kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksiin yhteiskunnallisissa asioissa, tuntea oikeusvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteet ja oppia lähdekriittistä suhtautumista yhteiskunnalliseen tietoon.

YH02 TALOUSTIETO

Kurssi johdattaa ymmärtämään taloudentoimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Käsitellään mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmista. Perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmista.

YH03 SUOMI, EUROOPPA JA MUUTTUVA MAAILMA

Perehdytään Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa. Opitaan seuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia.

SYVENTÄVÄ

YH04 KANSALAISEN LAKITIETO

Perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Tutustutaan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja paneudutaan tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen.

SOVELTAVAT

YH05 YHTEISKUNTAOPIN AINEREAALIN VALMENTAVA KURSSI

YH06 YRITYSTIEDON KURSSI I

Yrittäjyyden perusteita, yritysmuodot, yrityksen rahoitus, markkinointi, yrittäjien neuvontajärjestelmät. Yrittäjän vierailu tai yrityskäynti.

YH07 YRITYSTIEDON KURSSI II

Työssäkäyntikurssi. Edellyttää kurssi 1 suorittamista. Voi olla myös oman yrityksen pyörittämistä NUORI YRITTÄJYYS -projektin mukaisesti.

YH08 TALOUDEN INSTITUUTIOT JA SIJOITUSTOIMINTA

Kurssilla tutustutaan talouden keskeisiin toimijoihin mm. vierailuiden avulla. Kokeen sijasta kurssilla laaditaan sijoitussuunnitelma. On suositeltavaa, että kurssi YH2 on suoritettu ennen tätä kurssia. Kurssilla ei ole oppikirjaa.

USKONTO, ev.lut.

Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin sekä uskonnottomuuteen. Opetuksessa uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Suosittelemme uskonnon opiskelua, jos sinua kiinnostavat: teologia, filosofia, yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet, uskontotiede, historia.

PAKOLLISET

UE01 USKONTO ILMIÖNÄ – KRISTINUSKON, JUUTALAISUUDEN JA ISLAMIN JÄLJILLÄ

Tutustutaan lukion uskonnonopetuksen erityispiirteisiin ja uskontoon ilmiönä ja tutkimuskohteena. Perehdytään Lähi-idässä syntyneisiin uskontoihin useista näkökulmista. Nostetaan esille juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin syntyhistoriaa, keskeisiä kysymyksiä, pyhää kirjallisuutta ja vaikutusta yhteiskuntaan historian kuluessa ja nykyajassa. Tutustutaan myös uskonnottomuuteen, sekularisaatioon ja uskonnonvapauskeskusteluun. Kurssilla harjoitellaan tieto- ja viestintäteknisiä taitoja.

UE02 MAAILMANLAAJUINEN KRISTINUSKO

Kurssilla tutustutaan kristinuskon ja kristillisperäisten liikkeiden monimuotoisuuteen maailmassa ja paikallisesti. Perehdytään kristinuskon asemaan ja sen vaikutukseen ympäröivään yhteiskuntaan eri aikakausina ja alueilla. Tutustutaan ekumeniaan. Perehdytään kristinuskoon liittyvään ajankohtaiseen keskusteluun.

SYVENTÄVÄT

UE03 MAAILMAN USKONTOJA JA USKONNOLLISIA LIIKKEITÄ

Tutustutaan luonnonuskontoihin, Aasiassa syntyneisiin uskontoihin, sekä uusiin uskonnollisiin liikkeisiin. Käydään läpi näiden uskontojen ja liikkeiden syntyhistoriaa, kehitystä ja vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Perehdytään näiden uskontojen ja liikkeiden toimintaan lähialueella. Kurssin aikana vieraillaan eri yhteisöissä. Kurssilla painotetaan monilukutaitoa ja viestintäteknisiä taitoja.

UE04 USKONTO SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA

Perehdytään uskontojen ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen ja uskonnollisen tiedon merkitykseen eri konteksteissa. Tutustutaan uskonnonvapaudesta käytävään keskusteluun. Tutustutaan uskonnolliseen toimintaan ja aktiivisuuteen kansalaisuuteen esimerkkien kautta. Kurssilla vieraillaan paikallisessa yhteisössä.

UE05 USKONNOT TIETEESSÄ, TAITEESSA JA POPULAARIKULTTUURISSA

Perehdytään teologiaan ja uskontotieteeseen ja niiden käyttämiin menetelmiin. Tutustutaan ajankohtaiseen tutkimukseen. Tutustutaan uskonnon ja taiteen suhteeseen ja vuoropuheluun, uskonnolliseen symboliikkaan. Tutustuaan muinaissuomalaisen uskonnon ja kristinuskon vaikutukseen suomalaisessa kulttuurissa.

UE06 USKONNOT JA MEDIA

Tutustutaan uskontoihin liittyvään viestintään ja ajankohtaisiin teemoihin. Tutustuaan siihen, miten media vaikuttaa uskontoilmiöihin kuten uskontoihin liittyviin asenteisiin ja mielikuviin. Syvennetään ja sovelletaan aiemmilla kursseilla opittuja analysointitaitoja. Painotetaan lähdekriittistä lähestymistapaa. Opetellaan tuottamaan.

SOVELTAVA

UE07 YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN VALMENTAVA KURSSI

USKONTO, islam

PAKOLLISET

UI01 USKONTO ILMIÖNÄ – ISLAMIN, JUUTALAISUUDEN JA KRISTINUSKON JÄLJILLÄ

UI02 MAAILMANLAAJUINEN ISLAM

USKONTO, katolinen

PAKOLLISET

UK01 USKONTO ILMIÖNÄ – KRISTINUSKON, JUUTALAISUUDEN JA ISLAMIN JÄLJILLÄ

UK02 MAAILMANLAAJUINEN KATOLISUUS

USKONTO, ortodoksinen

PAKOLLISET

UO01 USKONTO ILMIÖNÄ – ORTODOKSISUUS, JUUTALAISUUS JA ISLAM

UO02 ORTODOKSISUUS MAAILMASSA

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Elämänkatsomustiedon tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystä, eettistä valveutuneisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä hyvän elämän ihanteiden hahmottamista. Opiskelija voi valita elämänkatsomustiedon kursseja pakollisen uskonnon kurssien tilalle, jos hän ei kuulu evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon.

Suosittelemme elämänkatsomustiedon opiskelua, jos sinua kiinnostavat: teologia, filosofia, yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet, uskontotiede, historia.

PAKOLLISET

ET01 MAAILMANKATSOMUS JA KRIITTINEN AJATTELU

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ja osaa soveltaa maailmankatsomuksellisia käsitteitä ja hahmottaa niiden välisiä yhteyksiä sekä osaa eritellä erilaisten maailmankatsomusten piirteitä ja lähtökohtia.

Ymmärtää, miten yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat maailmankatsomuksen muotoutumiseen, ja osaa eritellä oman katsomuksensa ja siihen liittyvien uskomusten muotoutumista. Osaa tarkastella kriittisesti niin omia kuin muiden uskomuksia sekä erilaisten medioiden tarjoamaa informaatiota. Osaa hyödyntää eri oppiaineissa oppimaansa elämänkatsomuksensa muodostamisessa ja erottaa tieteellisen, ei-tieteellisen ja epätieteellisen maailmankuvan.

Kurssilla käytettävä oppikirja päätetään kurssin alkaessa.

ET02 IHMINEN, IDENTITEETI JA HYVÄ ELÄMÄ

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee erilaisia ihmiskäsityksiä ja osaa eritellä ja arvioida, miten erilaiset ihmiskäsitykset ja -ihanteet johtavat erilaisiin ja joskus keskenään ristiriitaisiin vastauksiin ihmiselämän keskeisistä kysymyksistä. Osaa pohtia oman identiteettinsä osatekijöitä sekä soveltaa erilaisia ihmiskuvallisia ja katsomuksellisia vaihtoehtoja keskeisiin omaa hyvää elämäänsä koskeviin kysymyksiin. Ymmärtää ihmisarvon perustavan eettisen merkityksen, tuntee keskeisimmät ihmisoikeusasiakirjat ja osaa soveltaa ihmisoikeusajattelua erilaisissa yhteyksissä, kuten uskonnon- ja sanavapautta koskevissa kysymyksissä. Tutustuu erilaisiin käsityksiin hyvästä elämästä ja osaa eritellä ja arvioida niiden taustalla olevia maailmankatsomuksellisia perusteita. Kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen, johdonmukaisesti ja luovasti.

Kurssilla käytettävä oppikirja päätetään kurssin alkaessa.

SYVENTÄVÄT

ET03 YKSILÖ JA YHTEISÖ

Kurssilla pohditaan yksilöä, yksilöiden vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Hyvään yhteiskuntaan on liitetty esimerkiksi oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutuminen. Perehdymme myös länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteisiin, taloudellisen ja poliittisen vallan kytköksiin sekä utopioiden ja dystopioiden rooleihin poliittisen toiminnan motiiveina. Yksilöä ei ole ilman yhteisöä.

ET04 KULTTUURI KATSOMUKSEN MUOVAAJANA

Kurssilla pohditaan kulttuureja ja kulttuuriperintöä. Perehdymme suomalaisuuden monimuotoisuuteen, kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutukseen ja niiden erilaisiin katsomuksellisiin vaikutuksiin. Ihmisten väliset kulttuurierot ovat tuottaneet sekä rasismia ja etnosentrisyyttä että keskinäistä kunnioittamista ja yhdenvertaisuutta. Mikään kulttuuri ei kuitenkaan ole kehittynyt ilman ulkoisia vaikutteita.

ET05 KATSOMUSTEN MAAILMA

Kurssilla perehdytään uskonnottomiin ja uskonnollisiin katsomuksiin ja erilaisiin katsomuksellisiin selittämisen tapoihin. Tutustumme maailmanuskontoihin ja uskontokritiikkiin, ateismiin sekä sekulaariin humanismiin. Kurssilla tarkastellaan myös erilaisten katsomusten syntyä, historiaa ja tutkimusta. Kyky muotoilla katsomuksellisia kantojen antaa suuntaviivoja elämään.

ET06 TEKNOLOGIA, MAAILMANKATSOMUKSET JA IHMISKUNNAN TULEVAISUUS

Kurssilla käsitellään evoluutiota ja kulttuurievoluutiota. Tarkastelemme ihmiskunnan katsomuksellisia ja teknologisia murroksia ja pohdimme mm. tekoälyä ja transhumanismia. Voivatko teknologiset muutokset toimia keskeisessä roolissa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa?

TERVEYSTIETO

Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista.

Suosittelemme terveystiedon opiskelua, jos sinua kiinnostavat: hoitoala, lääketiede, terveystieteet, biologia, psykologia, liikuntatiede.

PAKOLLINEN

TE01 TERVEYDEN PERUSTEET

Pakollisella kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua terveysosaamista ja ymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi opitaan tunnistamaan ja arvioimaan terveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, lähiyhteisöissä ja ympäristöissä sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien ja arjen terveysosaamisen kehittäminen, mielenterveyden suojaaminen sekä ajankohtaisten ja opiskelijoiden esille nostamien asioiden käsittely.

SYVENTÄVÄT

TE02 IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA TERVEYS

Kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta voimavarana ja perehdytään sosiaaliseen kestävyyteen osana kestävän tulevaisuuden tavoitteita. Keskeistä on myös tarkastella perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn.

TE03 TERVEYTTÄ TUTKIMASSA

Kurssilla luodaan kokonaiskuvaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisista kehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista pääpiirteissään. Kurssilla vahvistetaan opiskelijan valmiuksia hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja soveltaa terveysosaamistaan aktiivisena kansalaisena. Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttavien tekijöiden kriittiseen arviointiin ja pohditaan tutkimuksen ja päätöksenteon mahdollisuuksia terveyden edistämisessä lähiyhteisöissä yhteiskunnassa ja globaalisti.

SOVELTAVA

TE04 AINEREAALIIN VALMISTAVA KURSSI

Kurssilla luodaan yleiskuva terveystiedosta ja liitetään eri kursseilla käsitellyt aiheet osaksi laajaa kokonaisuutta. Kerrataan terveystiedon pakollisen ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskeiset sisällöt sekä harjoitellaan terveystiedon reaalikokeeseen vastaamista.

LIIKUNTA

Liikunnalliset taidot ja/tai hyvä kunto korostuvat hakiessasi seuraaville aloille: liikunta-ala, maanpuolustusala, palo- ja pelastusala, fysioterapia, ensihoito.

HUOM: LI01 suoritetaan I vuonna ja LI02 II vuonna.

PAKOLLISET

LI01 ENERGIAA LIIKUNNASTA

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa opiskeluympäristön mahdollisuuksia monipuolisesti käyttäen.

LI02 AKTIIVINEN ELÄMÄNTAPA

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto. Opiskelijat ohjataan havainnoimaan arkisia toimintatapojaan ja valintojaan fyysisen aktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Opiskelijat saavat ohjausta ja palautetta liikunnallisen elämäntavan ja fyysisesti aktiivisen arjen toteuttamiseen.

SYVENTÄVÄT

LI03 TERVEYTTÄ LIIKKUEN

Kurssilla syvennetään erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyviä taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan edistäminen sekä fyysisten ominaisuuksien seuraaminen ja kehittäminen.

Kurssilla tehdään mahdollisuuksien mukaan vierailuja ryhmäliikuntatunneille, jotka ovat omakustanteisia.

LI04 YHDESSÄ LIIKKUEN

Kurssilla syvennetään erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta. Kurssin sisältönä voi olla jokin yhdessä toteutettava liikunta, kuten vanhojenpäivän tanssit tai muu projektiluonteinen kokonaisuus.

LI05 HYVINVOINTIA LIIKKUEN

Kurssilla syvennetään erityisesti psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta.

SOVELTAVAT

LI06 RENTOUTUS JA STRESSINHALLINTAKURSSI

Kurssi sisältää rauhallista virkistysliikuntaa, stressinhallintataitojen lisäämistä sekä rentoutusharjoituksia.

LI07 KEHONHUOLTOKURSSI

Erilaisten kehonhuoltotekniikoiden avulla edistetään tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointia ja tietoisuutta omasta kehosta. Muun muassa Pilateksen, joogan ja venyttelytekniikoiden kautta edistetään hyvää ryhtiä, keskivartalon hallintaa, lihastasapainoa ja liikkuvuutta. Kurssilla pyritään kohti jäntevää, mutta rentoa olemusta ilman turhia lihasjännityksiä.

LI08 LAJIVALMENNUSKURSSI

Kurssi on tarkoitettu aktiivisesti liikuntaa harrastaville. Kurssi sisältää kehonhallintaa, lihaskuntoharjoittelua, ketteryyttä sekä eri lajien harjoittelua ryhmässä sekä itsenäisesti. Kurssi suoritetaan 2 kertaa viikossa lukion liikuntatunnilla ja 1 kerta viikossa voidaan hyväksi lukea seuran harjoituksilla.

LI09 KUNTOSALIKURSSI 

Opetellaan oikeat suoritustekniikat ja tutustutaan erilaisiin harjoitusmetodeihin. Laaditaan oma harjoitusohjelma.

LI10 PAINIKURSSI

Turvallista kamppailua, kehonhallintaa, lihaskuntoharjoittelua, ketteryyttä sekä voimistelua. Kurssi on sekä pojille että tytöille, kehittää motorisia valmiuksia joukkuelajeihin.

LI11 PALLOILUKURSSI 1

Kurssin tavoitteena on syventää jo tuttuja pallopelejä ja niiden sovellutuksia, viitepelejä ja pelitaktiikoita sekä tutustua uusiin palloilulajeihin. Palloilukurssi 1 toteutetaan pääosin ulkona. Kurssin pallopelejä ovat jalkapallo, koripallo, beach volley, käsipallo, kriketti, lacrosse, tennis sekä pesäpallo.

LI12 PALLOILUKURSSI 2

Kurssin tavoitteena on syventää jo tuttuja pallopelejä ja niiden sovellutuksia, viitepelejä ja pelitaktiikoita sekä tutustua uusiin palloilulajeihin. Palloilukurssi 2 toteutetaan pääosin sisällä. Kurssin pallopelejä ovat futsall, koripallo, lentopallo, käsipallo, lacrosse, kin ball, sulkapallo sekä salibandy.

LILD4 LIIKUNNAN LUKIODIPLOMI

MUSIIKKI

PAKOLLISET

MU01 MUSIIKKI JA MINÄ

Kurssin tavoitteena on että opiskelija löytää omat tapansa toimia musiikin alueella. Käytännön musisoinnin kautta opiskelija syventää musiikillisia tietojaan ja taitojaan sekä oppii hahmottamaan omaa musiikkisuhdettaan. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.

MU02 MONIÄÄNINEN SUOMI

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja että hänen kulttuurinen identiteettinsä vahvistuu. Kurssilla tutustutaan Suomessa esiintyviin musiikkikulttuureihin osana eurooppalaista ja globaalia musiikkimaailmaa. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja ja kiinnitetään huomiota taiteellisen ilmaisun sekä kuuntelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.

SYVENTÄVÄT

MU03 OVET AUKI MUSIIKILLE

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan.

MU04 MUSIIKKI VIESTII JA VAIKUTTAA

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus.

SOVELTAVAT

MU05 MUSIIKKIPRODUKTIO

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja.

MU06 SOITTOKURSSI

Kurssilla syvennetään eri instrumenttien soittotaitoja monipuolisen ohjelmiston avulla. Kurssilla tutustutaan lisäksi musiikin sovittamiseen sekä tuottamiseen.

MU07 YHTYESOITTOKURSSI

Kurssin aikana kootaan ja harjoitellaan monipuolista ohjelmistoa lukion tilaisuuksissa esitettäväksi. Kurssilla valmistetaan esityksiä ja harjoitellaan musiikillista ilmaisua.

MU08 ÄÄNITYSKURSSI

Kurssilla tutustutaan musiikin tuottamiseen ja musiikkiteknologiaan. Kurssilla opetellaan käyttämään muutamaa musiikin tuottamis- ja äänitysohjelmaa, ja opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat oman pienimuotoisen äänitysprojektin.

MU09 TEKNIIKKAKURSSI

Kurssi on jatkokurssi MU8-kurssille. Kurssilaiset perehtyvät syvemmin liveäänentoistoon ja ovat mukana lukion tilaisuuksien äänitekniikan toteuttamisessa.

MU10 KUORO I

MU11 KUORO II

MU12, 13, 14 OMA PRODUKTIO 1, 2, 3

MULD6 MUSIIKIN LUKIODIPLOMI

KUVATAIDE

Kursseilla 1, 2, 4, 5, 7, 8, 9, 13, 14,15, 16 ja 17 maksetaan oppimateriaalikuluja 10 €.

Kursseilla 3, 6, 10, 11, 12, ei ole materiaalimaksuja.

Kuvataidediplomi suoritetaan abiturienttivuoden toisessa jaksossa lukiodiplomikurssilla. Ennen kuvataidediplomia pitää olla suoritettuna vähintään neljä kuvataidekurssia.

PAKOLLISET

KU01 KUVAT JA KULTTUURIT

Kuvataiteen peruskurssi, jolla syvennetään omaa kuvailmaisua, opitaan käyttämään taiteen perus-käsitteistöä ja tutustutaan visuaaliseen kulttuuriin. Kurssilla käytetään monipuolisesti taiteen tekemisen eri tekniikoita ja materiaaleja.

KU02 MUOTOILLUT JA RAKENNETUT YMPÄRISTÖT

Kurssilla tutkitaan luonnonvaraista, rakennettua ja kulttuurista ympäristöä. Tutustutaan muotoilun ja arkkitehtuurin perusteisiin.

SYVENTÄVÄT

KU03 OSALLISENA MEDIASSA

Kurssilla tutustutaan mm. median sisältöihin ja tuotteisiin, median käsitteistöön ja kuvatyyppeihin sekä median ajankohtaisiin ilmiöihin ja kysymyksiin.

KU04 TAITEEN MONET MAAILMAT

Tutkitaan mm. taiteen sisältöjen ja ilmiöiden yhteyksiä omiin kuviin. Tarkastellaan eri aikoina ja eri ympäristöissä tuotettua kuvataidetta sekä kuvataiteen merkityksiä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle.

SOVELTAVAT

KU05 NYKYTAITEEN TYÖPAJA

Kurssilla tutustutaan eri keinoin nykytaiteen ilmiöihin.

KU06 LAVASTUS JA PUVUSTUS

Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan näytelmän lavastus ja puvustus.

KU07 AIHEENA IHMINEN

Kurssilla keskitytään ihmisen kuvaamiseen eri välineitä hyödyntäen.

KU08 MAALAUS

Kurssilla kehitetään omaa ilmaisua tutustumalla eri maalaustekniikkoihin.

KU09 SAVIPAJA JA KUVANVEISTO

Kurssilla perehdytään kolmiulotteiseen muotokieleen mm. keramiikan keinoin.

KU10 VALOKUVA

Kurssilla tutustutaan valokuvaan ilmaisumuotona.

KU11 ELOKUVA

Kurssilla tutustutaan elokuvaan ilmaisumuotona.

KU12 ELOKUVAN JATKOKURSSI

Kurssilla syvennetään jo opittuja elokuvan tekemisen taitoja itsenäisesti toteutettavan projektin muodossa.

KU13 KOKEILEVA KUVAILMAISU

Kurssilla toteutetaan erilaisia projekteja taiteen ilmaisukeinoja ja ilmiöitä yhdistäen.

KU14 TAVOITTEENA KUVALLISEN ALAN OPINNOT

Kurssilla syvennetään kuvallisen alan opintoihin pyrkimisessä tarvittavia taitoja.

KU15 SARJAKUVA

Kurssilla tutustutaan sarjakuvaan ilmaisumuotona.

KU16 TAIDEGRAFIIKKA

Kurssilla tutustutaan taidegrafiikan perusteisiin.

KU17 MAALAUKSEN JATKOKURSSI

Kurssilla vahvistetaan jo opittuja taitoja ja keskitytään oman ilmaisun syventämiseen.

KU18 VALOKUVAN JATKOKURSSI

Kurssilla syvennetään jo opittuja valokuvan tekemisen taitoja.

KULD2 KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI

OPINTO-OHJAUS

PAKOLLISET

OP01 MINÄ OPISKELIJANA

Opiskelija tutustuu lukio-opintojen käytänteisiin, opintojen suunnitteluun ja ylioppilastutkinnon rakenteeseen.

Opiskelija omaksuu lukio-opinnoissa vaadittavia opiskelutaitoja, pohtii omien vahvuuksien, kiinnostuksen kohteiden ja itsensä kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

Opiskelija harjoittelee lukio-opintojen - ja ylioppilastutkinnon suunnittelua, opettelee laatimaan jatko-opintosuunnitelmaansa sähköisten ohjaus- ja hakujärjestelmien sekä tietolähteiden avulla. Opiskelija tekee ensimmäisen lukuvuoden opinto-ohjelman Wilmaan. Opiskelija tutustuu opiskelijan tukipalveluihin.

OP02 JATKO-OPINNOT JA TYÖELÄMÄ

Jatko-opinto mahdollisuudet Suomessa ja ulkomailla, työelämätietous, muuttuva ja monimuotoinen työelämä sekä yrittäjyys. Kurssiin kuuluu yksi TET-päivä 5. jaksossa.

SOVELTAVAT

OP03 PÄÄKAUPUNKISEUDUN JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

Ylioppilaskirjoitukset, korkeakoulujärjestelmä ja hakumenettelyt, ylempi ja alempi korkeakoulututkinto, amk-tutkinto. Messukäynnit, vierailuja/vierailijoita tai oppilaitosesittelyitä. Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut, joissa selvitetään jatko-opintoihin hakeutumiseen ja lukio-opintojen päätökseen viemiseen liittyviä kysymyksiä.

OP04 OPISKELIJAKUNTATOIMINTA

OP05 TUTOR-TOIMINTA

OP06 OPINPASSI

TEEMA-OPINNOT

SYVENTÄVIÄ KURSSEJA

TO01 MONITIETEINEN AJATTELU

TO02 TUTKIVA TYÖSKENTELY TEKNOLOGIALLA

TO03 OSAAMINEN ARJESSA

TAITEIDEN VÄLISET KURSSIT

SOVELTAVIA VALTAKUNNALLISIA KURSSEJA

TA01 MONITAITEELLINEN MUSIIKKIPROJEKTI

TA02 NYKYTAITEEN KEINOIN

TA03 TAIDETTA KAIKILLA AISTEILLA

TEATTERITAIDE

SOVELTAVIA KURSSEJA

TTA01 TEATTERITAITEEN JOHDANTOKURSSI

Kurssin sisältö muodostuu osallistuvan draaman työtavoista, harjoituksista ja improvisaatiosta, joilla pyritään kehittämään opiskelijan ilmaisullisia taitoja ja valmiuksia. Lähtökohtana on erilaisten draamatyötapojen, teatterileikkien ja -harjoitusten avulla luoda ryhmään vapautunut ja salliva ilmapiiri, jossa tilanteisiin, mielikuvatyöskentelyyn, improvisaatioon ja vuorovaikutuksessa toimimiseen on turvallista heittäytyä. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S).

TTA02 TEATTERITAITEEN PERUSKURSSI I

Kurssilla opiskellaan kohtausten avulla erilaisia näyttelijäntyön osa-alueita. Opiskelija tutustuu käytännössä näyttelijäntyön peruskäsitteisiin ja oppii rakentamaan roolia fiktiivisessä tilanteessa. Hän harjoittelee keskittymistä ja kykyään vuorovaikutukselliseen työskentelyyn vastanäyttelijän kanssa. Hän kehittää omaa kokonaisilmaisuaan; kehonkielen, liikkeiden, asentojen, eleiden, ilmeiden ja rytmin mahdollisuuksia tarkastellen. Hän harjoittaa ääntä ja puhetta osana näyttämöilmaisua. Kurssilla valmistetaan pieni esitys lukukauden päättäjäisiin. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S).

TTA03 TEATTERITAITEEN PERUSKURSSI II – ESITYKSEN VALMISTAMINEN

Kurssilla tutustutaan devising -työtapaan, jossa improvisaation ja draaman keinoin työstetään ryhmätyönä pienimuotoinen teatteriesitys. Esitys voi olla muodoltaan erilaisista ajallisista ja tapahtumallisista episodeista ja kohtauksista rakentuva kokonaisuus. Esitys rakentuu yhteisen ideoinnin ja harjoittelun avulla. Työskentelyssä yhdistetään esityksen sisältö teatterin muotoon ja näyttelijän ilmaisuun. Sisältää opintokäynnin kurssin alussa sovittuun esitykseen. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S).

TTA04 TEATTERITAITEEN PERUSKURSSI III – TEATTERIESITYS I

Kurssilla jatketaan edellisellä kurssilla valitun aiheen työstämistä teatteriesitykseksi. Kurssin aikana tehdään työnjako: nimetään ohjaaja (joko opettaja tai joku(t) opiskelijoista) ja näyttelijät sekä lavastuksen, puvustuksen jne. vastuuhenkilöt. Työmuotoina ovat kohtausharjoitukset sekä läpimenot ja esitykset. Kurssin aikana opiskelija oppii roolityön ja esityksen valmistamisen perusteet. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S).

TTA05 TEATTERITAITEEN PERUSKURSSI IV – IMPROVISAATIO

Kurssilla luodaan valmiuksia improvisaatiotyöskentelyyn. Opiskelija tutustuu käytännön kautta improvisaation peruskäsitteisiin ja työskentelee improvisoiden fiktiivisissä tilanteissa. Improvisaatio kehittää kokonaisilmaisua, vuorovaikutustaitoja ja rohkeutta heittäytyä tilanteisiin. Työskentelyn kautta opiskelijan tietoisuus puheen, kehonkielen, liikkeiden, asentojen, eleiden, ilmeiden ja rytmin mahdollisuuksista lisääntyy. Kurssilla harjoitellaan erilaisia improvisaatiotekniikoita sekä rakennetaan pieniä improvisoituja näyttämötilanteita. Kurssi on avoin myös yleislinjalaisille. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S).

TTA06 TEATTERITAITEEN PERUSKURSSI V - ROOLITYÖN KEHITTÄMINEN

Kurssilla kehitetään roolityötä tulevaa esitystä varten. Esityksessä käytetään valmista käsikirjoitusta. Työmuotoina ovat kohtausharjoitukset sekä läpimenot. Kurssin aikana opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua tulevan teatteriesityksen valmistamiseen myös säveltämisen, koreografian, lavastuksen, puvustuksen tai markkinoinnin muodossa. Työnjaosta sovitaan kurssilla. Sisältää opintokäynnin kurssin alussa sovittuun esitykseen. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S).

TTA07 TEATTERITAITEEN PERUSKURSSI VI – TEATTERIESITYS II

Kurssilla jatketaan edellisellä kurssilla aloitetun näytelmän harjoittelua ja viedään esitys ensi-iltaan. Näytelmän eri osa-alueet yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Musiikki- ja tanssinumerot liitetään mukaan ja roolityöt viimeistellään. Kurssi kattaa valmistettavan näytelmän läpimenot, kenraaliharjoitukset, esitykset ja purun. Myös lavastus, puvustus, valot ja äänet saatetaan valmiiksi. Esityksissä harjaannutaan kohtaamaan yleisö näyttämöroolissa. Esitysten jälkeinen arviointi on tärkeä osa kurssia: miten esitys tavoitti yleisönsä jne. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S).

TTA08 TEATTERITAITEEN JATKOKURSSI I - KLASSIKKOTYÖPAJA

Kurssilla opiskelija pääsee syventämään aikaisemmilla kursseilla oppimiaan näyttämöilmaisullisia ja dramaturgisia taitoja näyttelijäntyön tai ohjaajantyön kautta. Kurssilla työskennellään näytelmäkirjallisuuden klassikoiden parissa. Opiskelija saa valita haluaako keskittyä näyttelijäntyöhön vai siirtyykö ohjaajan tontille katsomaan esitystä ulkopuolelta. Opiskelija oppii, mikä merkitys on erilaisilla näyttämöllisillä ratkaisuilla esityksen juonenkuljetuksen ja ilmaisun kannalta. Opiskelija toimii yhteistyössä työryhmän kanssa ja vastaa omasta osa-alueestaan kurssin päätteeksi valmistettavassa pienimuotoisessa esityksessä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

TTA09 TEATTERITAITEEN PERUSKURSSI VII - PUHEILMAISU

Kurssilla opiskelija syventää puhe- ja vuorovaikutustaitojen valmiuksiaan. Kurssilla harjoitellaan itseilmaisun, kuuntelemisen, esiintymisen ja vuorovaikutuksen perustaitoja, puheenvuoron ja puheen pitämistä, juontamista sekä tekstintulkintaa. Lisäksi kurssilla luetaan tekstejä ja runoja. Opiskelijan on myös mahdollista valmistaa pienimuotoinen monologiesitys. Kurssilla pyritään hyödyntämään oman ilmaisun vahvoja puolia sekä löytämään rohkeutta ja iloa viestintään. Optimaalista äänenkäyttöä opetellaan rentouden, hengityksen ja artikulaation kehittämisen avulla. Kurssi on avoin myös yleislinjan opiskelijoille. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S).

TTA10 TEATTERITAITEEN JATKOKURSSI II - FYYSINEN TEATTERI

Kurssilla kokeillaan erilaisia liikkeeseen ja fyysiseen ilmaisuun perustuvia työtapoja, joiden avulla kehitetään omaa fyysistä läsnä olemisen tapaa näyttämöllä. Eri fyysisen teatterin muotoihin tutustumalla havaitaan, kuinka tilan käyttö, liikkeen kvaliteetti ja rytmiikka vaikuttavat näyttämökuvaan. Kurssilla opiskelijan tietoisuus omasta kehosta fyysisenä ja äänellisenä instrumenttina kasvaa. Tämä luo rohkeutta omaan kokonaisilmaisuun. Lisäksi kurssilla kasvatetaan ryhmänkeskeistä luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä valmistetaan esitys lukuvuoden päättäjäisiin. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S).

TTA11 TEATTERIN PROJEKTIKURSSI

Kurssilla on mahdollisuus tehdä teatterityötä monella eri alueella. Kurssikokonaisuus räätälöidään jokaiselle opiskelijalle hänen tarpeidensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaan. Kurssi voi sisältää teatterin tekemiseen liittyen näyttelijäntyötä, ohjaajan assisteeraamista, visuaalista suunnittelua, äänisuunnittelua tai esimerkiksi tuotannollista työtä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

TELD8 TEATTERIN LUKIODIPLOMI

Teatteritaiteen lukiodiplomin tavoitteena on aikaansaada taiteellinen oppimisprosessi, jossa pyritään

- draamallisten ja teatteri-ilmaisullisten taitojen vahvistamiseen

- kommunikaatio- ja sosiaalisten taitojen kartuttamiseen

- itsearvioinnin kehittämiseen.

Opiskelija valmistaa ryhmässä tai yksin esityksen, jossa hän pyrkii osoittamaan arviointiraadille draamallista ja teatteri-ilmaisullista osaamistaan. Diplomin voi suorittaa joko yhdellä tai useammalla teatterityön osa-alueella, esim. näyttelijänä, ohjaajana tai käsikirjoittajana. Opiskelija valitsee työnsä aiheen, näkökulman ja toteuttamistavan itse. Jotta opiskelija voi osallistua diplomikurssille, vähintään kolme (mutta on suositeltavaa, että viisi) näyttämöilmaisun kurssia pitää olla suoritettuna. Lukiodiplomin muut osat (esityksen lisäksi) ovat työsuunnitelma, oppimispäiväkirja, palautekeskustelu ja kirjallinen loppuarviointi.

TANSSI

SOVELTAVIA KURSSEJA

TAN 01 ASKELISTA TANSSIKSI

Tanssin peruskurssi, jonka aikana opiskelija tutustuu tanssijantyöhön

ja tanssiin esittävänä taiteenlajina. Tutustutaan eri tanssilajeihin, esimerkiksi nykytanssi, jazz- ja showtanssi, hip hop, vogue, liikeimprovisaatio ja etniset tanssit. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

TAN 02 LIIKEILMAISU JA KEHONHALLINTA

Tutkimusmatka oman kehon mahdollisuuksiin tanssissa. Opitaan liikeilmaisua ja siihen liittyviä peruskäsitteitä, kuten keho, tila, aika, voima ja rytmi erilaisten harjoitusten avulla. Tutustutaan kehon rakenteeseen sekä erilaisiin kehonhallintatekniikoihin, jotka lisäävät muun muassa voimaa, kestävyyttä, tasapainoa ja liikelaajuutta.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

TAN 03 ESITYSKOREOGRAFIA

Tutustutaan tanssijan- ja koreografintyöhön esiintymisen kautta ja opitaan koreografian teon perusteita. Kurssilla valmistetaan opettajan avustuksella tanssikoreografioita, jotka esitetään teatteriviikolla osana esittävän taiteen linjan musiikkiteatteriproduktiota. Aiempi tanssikokemus on hyödyksi.Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

TAN 04 TAITOA, TEKNIIKKAA JA KOREOGRAFIAA

Kurssilla syvennetään tanssin taidollista, teknistä ja koreografista osaamista. Opitaan ymmärtämään tanssin vaatiman teknisen harjoittelun ja kehonhallinnan tärkeys. Harjoitellaan teknisiä taitoja, kuten piruetteja ja hyppyjä. Sovelletaan opittuja taitoja erilaisissa tanssisarjoissa. Voidaan tutustua esimerkiksi klassiseen baletin tekniikkaan balettituntien kautta. Aiempi tanssikokemus tai lukion tanssikursseilla opiskelu on eduksi.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

TAN 05 MATKA OMAAN TANSSIIN - TANSSIN TEKIJÄKSI

Kurssilla syvennetään tanssijantyön ja koreografin työn tuntemusta. Kehitetään aiemmin opittua teknistä ja ilmaisullista tanssillista osaamista sekä opitaan työskentelemään itsenäisemmin. Kurssilla tehdään luovia tehtäviä. Aiempi tanssin harrastuneisuus tai lukion tanssikursseilla opiskelu on eduksi. Kurssi on suositeltava tanssidiplomia suunnitteleville opiskelijoille. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

TALD7 TANSSIN LUKIODIPLOMI

TIETOTEKNIIKKA

SOVELTAVIA KURSSEJA

Tietotekniikan kurssit jakautuvat:

Tietokoneen ajokorttitutkinnon kursseihin (ATK01 ja ATK02) ja koulun omiin kursseihin. Tietokoneen ajokorttitutkinto on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen (TIEKE, www.tieke.fi) ylläpitämä näyttökokeisiin perustuva valtakunnallinen tutkinto, jota varten koulu järjestää opetusta ja mahdollisuuden osallistua näyttökokeisiin koulussa (näyttökokeiden tehtävät ovat TIEKE:n laatimia). Näyttökokeisiin tarvittavat tiedot ja taidot voi hankkia myös itsenäisesti.

Lumo lukiossa opiskellaan ns. Tietokoneen käyttäjän A-korttia, joka koostuu seitsemästä osiosta (Laitteen ja tiedon hallinta, Internet ja sähköposti, Tekstinkäsittely, Esitysgrafiikka, Taulukkolaskenta, Kuvankäsittely sekä Verkkotyöskentely). Myös suppeamman Kansalaisen @-kortin voi suorittaa. @-korttiin vaaditaan neljän osion suorittamista (yllä olevan listan neljä ensimmäistä osiota). Suoritukset merkitään opintokorttiin ja kun tutkinto on valmis, annetaan virallinen TIEKE:n Tietokoneen ajokortti -todistus (A- tai @-kortti).

Koulun ajokorttiopetus

A-kortin seitsemän osiota käydään läpi kahden kurssin, ATK01 ja ATK02, aikana. Näyttökokeita pidetään koululla kurssin aikana. Ajokorttikurssit ovat samalla koulun tietotekniikan peruskursseja. Jokaisen pitäisi opiskella tietokoneen peruskäyttöä ja tutustua koulun laitteisiin. Ainakin ATK01-kurssin suorittaminen on suotavaa ja hyödyllistä muita lukio-opintoja ajatellen.

Suoritusjärjestys: ATK01 on syytä suorittaa ensin, jos tietokoneen käyttötaidot ovat vähäiset.

ATK01 TIETOTEKNIIKAN PERUSKURSSI A

Opiskellaan Tietokoneen ajokorttitutkinnon materiaalia (Laitteen ja tiedon hallinta, Tekstinkäsittely, Internet ja sähköposti sekä Esitysgrafiikka). Opitaan tietokoneen peruskäyttötaitoja ja käyttämään konetta opiskelun apuvälineenä.

ATK02 TIETOKONEEN PERUSKURSSI B

Opiskellaan Tietokoneen ajokorttitutkinnon materiaalia (Taulukkolaskenta, Kuvankäsittely sekä Verkkotyöskentely). Opitaan tietokoneen peruskäyttötaitoja ja käyttämään konetta opiskelun apuvälineenä.

ATK03

Tutustutaan ohjelmointiin. Tarkoituksena on perehtyä sovellusten tuottamiseen jollakin yleisellä ohjelmointikielellä.

MUITA SOVELTAVIA KURSSEJA

LIK01 LIIKENNEKASVATUSKURSSI

Ajoneuvon kuljettamiseen liittyviä teoreettisia tietoja ja huoltotehtäviä. Sisältää autokoulun teoriaopetuksen.

LUKION OPPIMÄÄRÄN VALTAKUNNALLINEN TUNTIJAKO, LOPS 2016

Oppiaine Pakollisten Syventävien

kurssien määrä kurssien

vähimmäismäärä

Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3

Kielet:

A-kieli 6 2

B-kieli 5 2

muut kielet 8+8

Matematiikka:

yhteinen opintokokonaisuus 1

lyhyt oppimäärä 5 2

pitkä oppimäärä 9 3

Ympäristö ja luonnontieteet:

biologia 2 3

maantiede 1 3

fysiikka 1 6

kemia 1 4

Humanistis-yhteiskunnalliset tieteet: 3 2

filosofia 2 2

psykologia 1 4

historia 3 3

yhteiskuntaoppi 3 1

Uskonto/ET 2 4

Terveystieto 1 2

Taito- ja taideaineet: 5 yhteensä

liikunta 2 3

musiikki 1-2 2

kuvataide 1-2 2

Opinto-ohjaus 2

Teemaopinnot 3

Pakolliset kurssit yhteensä 47-51.

Syventävät kurssit vähintään 10.

Näiden lisäksi Lumon lukiossa on tarjolla runsaasti koulukohtaisia (soveltavia) kursseja.

LUKION OPPIMÄÄRÄÄN KUULUU VÄHINTÄÄN 75 KURSSIA.

LUMON LUKION OPPIKIRJAT LV. 2017-2018

LOPS 2016

ÄIDINKIELI ja KIRJALLISUUS

Kaikki kurssit: JUKOLA Tekstioppi (paperi tai digiversio) ja Kielikirja, Sanoma Pro Oy

Tehtäväkirja: JUKOLA 1-6, Sanoma Pro Oy

Opiskelija tarvitsee kursseilla oman kannettavan tietokoneen.

SUOMI TOISENA KIELENÄ

Kaikki kurssit: Opettajan materiaali

Kieliopin tueksi kaikille kursseille: Leila White: SUOMEN KIELIOPPIA ULKOMAALAISILLE, kolmas painos, Oy Finn Lectura Ab

ENGLANTI A-KIELENÄ

ENA01-7: Karapalo ym.: INSIGHTS 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, Otava (myös digikirja käy)

ENA08: ei oppikirjaa

RUOTSI A-KIELENÄ

Kaikki kurssit: GALLERI GRAMMATIK, Otava

RUA01-3: INNE 1, 2, 3, Finn Lectura

RUA04-6: INNE 4, 5, 6, Finn Lectura

RUA07: ei oppikirjaa

RUA08: GALLERI 7, Otava

RUOTSI B1-KIELENÄ

RUB1 1-3: PRECIS 1, 2, 3, Sanoma Pro Oy

RUB1 4-5: PRECIS 4, 5, Sanoma Pro Oy

RUB1 6: ei oppikirjaa

RUB1 7: PRECIS 7, Sanoma Pro Oy

RUB1 10: Kaukinen-Mommo: VÅGA, handbok i yrkessvenska, Otava

RANSKA A-KIELENÄ

RAA01-3: Altschuler: ESCALIER 2, Sanoma Pro Oy

RAA04-6: Altschuler: ESCALIER 3, 4, Sanoma Pro Oy

RANSKA B3-KIELENÄ

RAB3 1-3: Altschuler: ESCALIER 1, Sanoma Pro Oy

RAB3 4-6: Altschuler: ESCALIER 2, Sanoma Pro Oy

SAKSA B3-KIELENÄ

SAB3 1-3: MAGAZIN.DE 1, 2, 3, Otava

SAB3 4-6: MAGAZIN.DE 4, 5, 6, Otava

ESPANJA B3-KIELENÄ

EAB3 1-3: ¡Acción! 1 (teksti- ja harjoituskirja), Sanoma Pro Oy

EAB3 4-6: opettajan ilmoituksen mukaan

VENÄJÄ B3-KIELENÄ

VEB3 1-3: Piispanen-Jegorenkov: PORA 1-3, Otava

VEB3 4-6: Piispanen-Jegorenkov: PORA 4-6, Otava

ITALIA

IA01-2: Ziglio-Rizzo-Kaipainen: ESPRESSO 1, Otava

PITKÄ MATEMATIIKKA

Laskimena käytetään laskinohjelmistoa tietokoneessa ja YTL:n tarjoamaa kaavaeditoria. Kummankin hankinnasta ohjeistetaan ensimmäisen kurssin aikana.

Taulukkokirja: MAOL-taulukot, Otava, e-Maol (käy yo-kokeessa, ei käy kokeen ei-sähköisessä osiossa)

MAAY 1: Ekonen-Hassinen ym.: YHTEINEN TEKIJÄ MAY, Sanoma Pro Oy

MAA02-5: Heiskanen-Kaakinen ym.: TEKIJÄ, pitkä matematiikka 2, 3, 4, 5, Sanoma Pro Oy

MAA06-10: Alatupa-Heiskanen ym.: TEKIJÄ, pitkä matematiikka 6, 7, 8, 9, 10, Sanoma Pro Oy

LYHYT MATEMATIIKKA

Laskimena käytetään laskinohjelmistoa tietokoneessa ja YTL:n tarjoamaa kaavaeditoria. Kummankin hankinnasta ohjeistetaan ensimmäisen kurssin aikana.

Taulukkokirja: MAOL-taulukot, Otava, e-Maol (käy yo-kokeessa, ei käy kokeen ei-sähköisessä osiossa)

MAYB 1: Ekonen-Hassinen ym.: YHTEINEN TEKIJÄ MAY, Sanoma Pro Oy

MAB02-3: TEKIJÄ, lyhyt matematiikka 2, 3 Sanoma Pro Oy

MAB04-8: TEKIJÄ, lyhyt matematiikka 4, 5, 6, 7, 8, Sanoma Pro Oy

MAB10: Opettajan materiaali.

FYSIIKKA

Taulukkokirja: MAOL-taulukot, Otava, e-Maol

FY01-3: Lehto-Havukainen-Maalampi ym.: FYSIIKKA 1-3, Sanoma Pro Oy (vastaava digikirja käy myös)

FY04-7: Lehto-Havukainen-Maalampi ym.: FYSIIKKA 4-7, Sanoma Pro Oy (vastaava digikirja käy myös)

KEMIA

Taulukkokirja: MAOL-taulukot, Otava, e-Maol (käy yo-kokeessa, ei käy kokeen ei-sähköisessä osiossa)

sama laskin käy kuin matematiikan opinnoissa

KE01: Lehtiniemi-Turpeenoja: MOOLI 1, Otava 2016 (myös eMooli 1 käy)

KE02: Lehtiniemi-Turpeenoja: MOOLI 2, Otava 2016 (myös eMooli 2 käy)

KE03-5: Myllyviita-Pernaa: Lukion eKemia ORBITAALI, kustantaja e-oppi (elinikäinen lisenssi)

BIOLOGIA

BI01: Happonen-Holopainen ym. : BIOS 1, Elämä ja evoluutio, Sanoma Pro Oy

BI02: Happonen-Holopainen ym. : BIOS 2, Ekologia ja ympäristö, Sanoma Pro Oy

BI03: Happonen-Holopainen ym. : BIOS 3, Solu ja perinnöllisyys, Sanoma Pro Oy

BI04: Happonen-Holopainen ym. : BIOS 4

BI05: Happonen-Holopainen ym. : BIOS 5

MAANTIEDE

GE01: Anttila-Muilu-Cantell ym. : GEOS 1, Maailma muutoksessa, Sanoma Pro Oy

GE02: Anttila-Muilu-Cantell ym. : GEOS 2, Sininen Planeetta, Sanoma Pro Oy

GE03: Anttila-Muilu-Cantell ym. : GEOS 3, Yhteinen maailma, Sanoma Pro Oy

GE04: Anttila-Muilu-Cantell ym. : GEOS 4, Geomedia, Sanoma Pro Oy

GE05: Anttila-Muilu-Cantell ym. : GEOS 5, Kertauskirja, Sanoma Pro Oy

USKONTO: EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

UE01: VALO I, Otava

UE02: VALO II, Otava

UE03: VALO III, Otava

UE04: VALO IV, Otava

UE05: VALO V, Otava

USKONTO: ORTODOKSINEN USKONTO

Oppikirja ilmoitetaan kurssin alussa

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Kurssilla käytettävä oppikirja päätetään kurssin alkaessa.

FILOSOFIA

FI01: eFILOSOFIA 1 Ajattelun taitoa etsimässä, kustantaja: e-Oppi

FI02: eFILOSOFIA 2 Etiikka (Eetosta etsimässä), kustantaja: e-Oppi

FI03-5: kirja ilmoitetaan kurssin alussa

Opiskelijan kirjan maksukäytännöstä ohjeistetaan koulujen alettua.

Opiskelija liittyy osallistujaksi opettajan sähköiseen kirjaan.

PSYKOLOGIA

PS01-3: OIVALLUS 1, 2, 3, Otava

PS04-6: ilmoitetaan kurssin alussa

HISTORIA

HI01: KAIKKIEN AIKOJEN HISTORIA 1, Edita

HI02: KAIKKIEN AIKOJEN HISTORIA 2, Edita

HI03: KAIKKIEN AIKOJEN HISTORIA 3, Edita

HI04: KAIKKIEN AIKOJEN HISTORIA 4, Edita

HI05: KAIKKIEN AIKOJEN HISTORIA 5, Edita

HI06: KAIKKIEN AIKOJEN HISTORIA 6, Edita

YHTEISKUNTAOPPI

YH 1: Hänninen-Liuskari-Suonio: FORUM, Yhteiskuntatieto, Otava, uusin painos

YH 2: Kohi-Liuskari-Päivärinta ym.: FORUM, Uusi taloustieto, Otava

YH03: Arola-Aromaa-Hentilä-Kauppinen: KANSALAINEN JA EUROOPPA, Edita

YH04: Kivelä-Nordell: JOKAISEN OIKEUSTIETO, Sanoma Pro Oy

TERVEYSTIETO

TE 1: TERVE! 1 – Terveyden perusteet, Sanoma Pro

TE02: Tabletkoulu TE 2 Ihminen, ympäristö ja terveys

TE03: Tabletkoulu TE 3 Terveyttä tutkimassa

=> nettiosoite tilauksiin : www.tabletkoulu.fi

.vantaa-yleiset-sosiaalinenmedia-facebookshare iframe { float: right; }