Kartanopuisto

Valokuva
[kuva: Pekka J. Heiskanen / Vantaan kaupunginmuseo]

Johan Sederholm perusti kartanopuiston

Håkansbölen kartanoon perustettiin puisto 1780-luvulla, jolloin kartanon omisti Johan Sederholm. Puutarhanhoito oli 1700-luvun säätyläispiireissä muotia. Sederholmin puutarhaan kuului ryytitarha ja ehkä myös hedelmätarha, mutta tarkempaa tietoa puistosta ei ole säilynyt. On mahdollista, että puiston pengerrykset ja suuret vaahterat olisivat peräisin tältä ajalta. Sederholm rakennutti puistoon myös huvimajan kuningas Kustaa III:n vierailun muistoksi. Kuningas levähti vuoden 1775 Suomen-matkallaan Håkansbölen mailla ja kertoman mukaan nautti ulkoilmapäivällisen Håkansbölen puistossa ”paljaalla maalla”. Huvimaja muutettiin myöhemmin asunnoiksi ja tunnetaan nykyään nimellä Mutteritalo.‍

Munsterhjelmien englantilaistyylinen maisemapuisto

Munsterhjelmien aikaan, 1800-luvun puolivälissä, kartanon ympärille rakennettiin englantilaistyylinen maisemapuisto. Kormuniitynojaan tehtiin tekosaari, jota kutsutaan nimellä Kaffeholmen eli kahvisaari. Saaren reunoille istutettiin koivuja ympyrän muotoon, ja koivukehän sisäpuolelle aseteltiin penkeistä toinen kehä. Kaffeholmenilla ei ainoastaan kahviteltu, vaan Munsterhjelmin nuoriso järjesti siellä ystäviensä kanssa myös pieniä teatteriesityksiä. Vantaan kaupunki rekonstruoi tekosaaren 2000-luvun alussa puistorestauroinnin yhteydessä. Munsterhjelmien puutarhasta on jäljellä myös tieltä kartanolle johtava kreivitär Munsterhjelmin tammikuja, jonka taimet olivat peräisin kartanon omasta taimitarhasta.‍

Puistoa kehitettiin naislinjassa

Kartanon omistajaperheet olivat Munsterhjelmeistä lähtien naislinjassa samaa sukua. Tämä on varmasti vaikuttanut siihen, että kartanopuistoa on hoidettu ja kehitetty määrätietoisesti. Puiston hoidosta vastasi puutarhuri Karl Gustaf Fagerholm 1800-luvulla kahteen otteeseen yhteensä seitsemäntoista vuoden ajan. Zilliacusten ja Andelinien jälkeen kartanon omistajiksi tulivat Sanmarkit, jotka rakennuttivat kartanon uuden päärakennuksen Armas Lindgrenin piirustusten mukaan. Lindgren suunnitteli myös kartanopuiston osaksi kokonaistaideteosta, Håkansbölen kartanoa.‍

Jugendpuisto oli osa kokonaistaideteosta

Kaupunginpuutarhuri Svante Olsson teki puutarhasuunnitelman vuonna 1906 Lindgrenin luonnoksen ja Niklas Järnefeltin tekemien mittausten pohjalta. Käytävät kaartuivat kauniisti ja symmetrisesti. Pääovelta johti pitkä lehmusten reunustama käytävä puron toiselle puolelle metsäpuistoon ja näköalatasanteelle. Tasanteelle suunniteltua huvimajaa ei koskaan rakennettu, mutta puron yli pääsi Lindgrenin suunnittelemaa siltaa pitkin. Samanlainen silta vei Kaffeholmenille. Tammikujan päässä oli Lindgrenin suunnittelema puinen portti, joka myöhemmin korvattiin rautaisella kopiolla. Nykyinen vuonna 2011 valmistunut puisto on tehty Olssonin suunnitelman perusteella.‍

Sanmarkeille puisto oli huviksi ja hyödyksi

Sanmarkin lapsille puisto oli mieluisa leikkipaikka. Leikkimökki Lilla Böle on luultavasti Lindgrenin suunnittelema, ja se valmistui yhtä aikaa päärakennuksen kanssa. Puiston laajoilla viheralueilla pelattiin muun muassa krokettia ja sulkapalloa, ja metsäpuistossa puron varressa oli tenniskenttä.

Puistossa oli runsaasti istutuksia, kuten leimukukkia, syreeneitä ja ruusuja sekä hopea- ja kultasadepensaita. Hyötypuutarha sijaitsi kauempana, pehtorintalon lähistöllä. Hedelmäpuut rajasivat sen erilleen puistoalueesta. Kartanon ensimmäiset kasvihuoneet rakennettiin vuonna 1905. Aluksi niissä viljeltiin kukkia ja vihanneksia vain omiin tarpeisiin, mutta myöhemmin kasvihuoneviljelystä tuli kartanolle tärkeä elinkeino. Myyntiin kasvatettiin neilikoita, ruusuja, tulppaaneita ja narsisseja. Puiston istutuksiin tuotiin kasvihuoneesta esimerkiksi runkoverenpisaraa.

Kormuniityllä on sijainnut aikojen kuluessa erikokoisia tekolampia, joiden vettä käytettiin kasvihuoneiden ja kartanopuiston istutusten kasteluun. Nykyinen lampi on samanlainen kuin 1940-luvulla.‍

Vantaan kaupungin kartanopuisto

Kun Vantaan kaupunki oli ostanut kartanon vuonna 2005, alettiin selvittää puiston historiaa ja suunnitella sen restaurointia. Puisto kunnostettiin 2008–2011 Vantaan kaupungin Tilakeskuksen ja Viheralueyksikön yhteistyöprojektina. Kunnostukseen saatiin Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämä Ympäristöministeriön ja Euroopan aluekehitysrahaston avustus. Håkansbölen kartanoalue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Puistossa saa liikkua vapaasti ympäri vuoden. Siellä järjestetään myös monenlaisia tapahtumia.‍

RSS facebook twitter instagram youtube