Hei! Me osataan

12.11.2019

Oppiva työyhteisö ja osaamisen kehittäminen perustuu luottamukseen, jossa jokainen työntekijä kantaa oman vastuunsa oppimisesta ja ammatillisesta kehittymisestä. Omien vahvuuksien ja kehittymiskohtien myöntäminen mahdollistavat oppivan yhteisön. Avoin ja ymmärtävä oppimisympäristö on salliva, mutta myös yhteistyössä sitouttava.

Jokaisella työntekijällä täytyy olla mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Silloin, kun työntekijä saa tehdä perustyöhönsä liitettynä sitä, missä on hyvä ja voi jakaa omaa osaamistaan, hänen työhyvinvointinsa lisääntyy. Hyvinvoiva työntekijä myös jaksaa jakaa osaamistaan ja haluaa oppia uutta. Osaamista voidaan jakaa monin eri tavoin. Tässä muutama esimerkki Vallinojan ja Hevoshaan päiväkodeista.

Positiivinen pedagogiikka Vallinojalla

Vallinojan päiväkodissa innostuttiin positiivisesta pedagogiikasta Kaisa Vuorisen luennon myötä. Positiivisen pedagogiikan keinoja ja menetelmiä lähdettiin opiskelemaan ja kokeilemaan ensin yhdessä työyhteisönä, sillä koimme, että kun kasvattaja suhtautuu itseensä myönteisesti, heijastuu se myös suoraan lapseen.

Bongailimme kehittämispäivässä työyhteisönä omia ja toistemme vahvuuksia ja keräsimme niitä vahvuuspuuhun. Huomasimme, että työyhteisössämme on valtavasti erilaisia vahvuuksia. Vahvuuksien bongailun myötä opimme enemmän toisistamme. Löysimme ominaisuuksia, jotka ovat jo vahvuuksia, sekä ominaisuuksia, joita haluamme vielä itsessämme ja työyhteisössämme kehittää. Havaitsimme, että joukossamme on jo paljon osaamista ja kokemusta, mutta myös rohkeutta kokeilla uusia asioita ja kriittisyyttä arvioida ja kyseenalaistaa nykyisiä toimintamalleja.

Kehittämispäivän jälkeen positiivisen pedagogiikan menetelmiä ja käytänteitä lähdettiin toteuttamaan lapsiryhmissä. Tavoitteena oli ennen kaikkea lapsen myönteisen minäkuvan vahvistuminen, omien vahvuuksien tunnistaminen, sekä onnistumisen kokemukset. Kasvattajan viesti lapsille on, että hän uskoo heihin ja luottaa heidän kykyynsä oppia ja pärjätä. Myöskään epäonnistuminen ei tarkoita sitä, ettei ole lahjakkuutta tai taitoa. Se on enemminkin haaste, jonka vuoksi täytyy löytää uusia oppimistapoja, vahvuuksia ja menetelmiä. Kasvattajan tehtävä on auttaa lasta löytämään ne. Työyhteisössämme on käyty paljon keskustelua siitä, kuinka positiivisessa pedagogiikassa katse käännetään ensin siihen, mikä on hyvää ja vasta sen jälkeen niihin asioihin, joissa lapsi tarvitsee tukea. Tämä on vaatinut välillä tilanteeseen pysähtymistä ja oman ajattelun kääntämistä päälaelleen ja toimimaan uudella tavalla.

Konkreettisia asioita, joilla positiivisen pedagogiikan toteutuminen päiväkodissamme varmistetaan ovat tiimisopimukset, joihin on kirjattu asioita positiivisen pedagogiikan vahvistamiseksi ryhmässä, näin sitoudumme aikuisina toimimaan sen mukaan, mitä opetamme lapsille. Lapsille toimintaa sanoitetaan tietoisesti ääneen, esimerkiksi: “Mikä huumorintaju sinulla onkaan, kun keksit tuollaisen hauskan jutun.” Näin vahvistamme tietoisesti lapsen vahvuuksia puheellamme.

Yksi positiivisen pedagogiikan menetelmistä, joita käytämme, on vahvuuseläin, joka kiertää vierailemassa lasten kotona. Eläinystävä tuo aina sille lapselle vahvuuspostia, jonka luokse hän haluaa lähteä. Postissa on kuvailtu lapsen vahvuuksia ja tilanteita, jossa hän on parhaimmillaan. Posti luetaan koko ryhmälle ja lapset saavat arvata, kuka on kyseessä. Välillä eläinystävä voi tuoda yllätyksiä ja vahvuuskirjeitä koko ryhmälle. Toinen positiivisen pedagogiikan menetelmä, on voimaannuttava valokuvaus, jossa lapsi saa valita päiväkodista itselleen mieluisan paikan, jossa hänestä otetaan kuva. Hän saa valita kuvaan asennon ja ilmeen. Kuvat laitetaan ryhmän seinälle koko vuodeksi.

Positiivinen pedagogiikka on vahvistanut ja voimaannuttanut työyhteisöämme ja siitä saatu asiakaspalaute on ollut koko työyhteisöä motivoivaa. Työ positiivisen pedagogiikan vahvistamisessa jatkuu edelleen. Vahvuuksien tunnistaminen, palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen sekä kehittyminen vaatii rohkeutta ja luottamusta, jota olemme työyhteisönä rakentaneet. Kannustamme toisiamme ja uskallamme kokeilla uutta - emmekä pelkää epäonnistua.

Inkluusion voimaa Hevoshaan päiväkodissa

Hevoshaan päiväkoti avattiin elokuussa 2019 Hevoshaantielle, Hakunilan urheilupuiston ja uimahallin läheisyyteen. Lähimetsät ja urheilupuisto tuovat monia erinomaisia mahdollisuuksia aktiiviselle toiminnalle, liikkumiselle ja erilaisille oppimisympäristöille. Luonnonläheisyys ja monipuoliset retkeilymaastot ovat vieressämme päivittäin.

Valoisassa päiväkodissamme on yhteensä 6 kotialuetta 1-6-vuotiaille lapsille (työparityöskentelyä pienryhmissä). Koko päiväkoti on yhdessä toimiva oppiva yhteisö.

Varhaiskasvatussuunnitelma innostaa yhteisöämme jatkuvaan kehittämistyöhön. Meillä lapsi saa olla lapsi huolimatta erilaisista tarpeistaan, inkluusio on arkeamme. Kaiken lähtökohtana on tietenkin hyväksyntä ja ymmärrys lapsen tarpeisiin. Yhteisen arjen jakaminen ja yhdessä toimiminen avartaa jokaisen lapsen elämännäkemystä ja lisää suvaitsevaisuutta. Lapset saavat hyviä valmiuksia toimia eri tilanteissa erilaisten ihmisten kanssa. Mielestämme yksi varhaiskasvatuksen tärkeimmistä tehtävistä onkin opettaa lapset elämää varten. Aikuisten tehtävänä on huolehtia turvallisesta kasvuympäristöstä; lapset kyllä oppivat, kun aikuiset sallivat ja kestävät lasten erilaisen oppimisen tavat. Muistamme, että myös lapset opettavat meille aikuisille paljon uutta. Suvaitsevaisuus, ymmärrys ja positiivisuuden voima kantavat elämässä pitkälle.

Kehityksen ja oppimisen tukea päiväkodissamme antaa myös varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Hän kiertää suunnitellusti kaikilla kotialueilla rinnakkaisopetuksen mallin mukaan. Veo osallistuu tiimien palavereihin ja tekee tiivistä yhteistyötä myös huoltajien kanssa. Koska hän tuntee hyvin päiväkodin lapset ja ryhmät, jossa lapsi toimii, hänen on hyvä konsultoida henkilökuntaa ja tukea heitä lähietäisyydeltä. Tuen tarpeiset lapset ovat siis sijoitettuna päiväkodin kaikkiin ryhmiin, ei yhteen integroituun erityisryhmään.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan päivittäinen ja arjessa oleva tuki mahdollistaa osaamisen jakamisen. Rinnakkaisopetuksen kautta toimintamalli laajentaa kaikkien kasvattajien ajattelun maailmaa tuoden myös lisää erilaisia työvälineitä arkeen. Inkluusiossa on voimaa ja lapset kasvavat oikeaan elämään.

Turvallinen, inklusiivinenkin, kasvuympäristö muodostuu positiivisesta ilmapiiristä. Lasten, perheiden ja henkilökunnan yhteistyö mahdollistaa ympäristön, jossa voi yhdessä ihmetellä elämän suuria asioita. Kukin kykynsä mukaisesti.

Yhdessä ajattelemme

Kokemuksemme päiväkodinjohtajana on osoittanut meille, että työyhteisöt muodostavat aina oman kokonaisuutensa, joista yhteistyössä rakentuu omanlaisensa oppiva ympäristö. Lapsen ja huoltajan osallisuus ja työyhteisö yhdessä muodostavat yhteisöllisyyden ilmapiirin, jossa kaikilla on mahdollisuus oppia.
Työniloa kaikille!

Marika Niittymäki ja Hanna Takkinen
Päiväkodinjohtajat

Avoin päiväkoti Pikku-Hepo

p. 0438251904

Hiirakkokuja 4

PL 8408 01030 Vantaan kaupunki

facebook