Monikielisyys oppimisen voimavarana -seminaarit 3.-4.10.2019 Vantaalla

10.10.2019

Suomen ilmailumuseossa järjestettiin huippuluokan seminaari lokakuun alussa. Saimme kuulla inspiroivan esityksen, jonka piti kanadalainen professori Roma Chumak-Horbatsch Ryersonin yliopistosta Torontosta. Hän on kehittänyt eri teorioihin pohjautuvan menetelmän, jolla tuetaan monikielisten lasten oppimista. Tämä kielitietoinen LAP-pedagogiikka tukee kaikkien lasten oppimista ja edistää erityisesti vasta maahan tulleiden lasten uuden kielen oppimista. Opetuskieltä harjoitteleva lapsi pääsee heti ryhmän jäseneksi ja hän saa tuoda opetuksessa esille olemassa olevat taitonsa omalla äidinkielellään. Muut ryhmän lapset ja aikuiset ovat etukäteen valmistuneet vastaanottamaan uuden jäsenen. On mietitty, löytyykö ryhmästä uuden lapsen kanssa samaa kieltä puhuvia lapsia tai aikuisia ja opeteltu uuden lapsen äidinkielellä esimerkiksi tervehdyksiä. Yhteinen kieli tuo turvallisuuden tunnetta ja edesauttaa ryhmään sopeutumisessa.

LAP-pedagogiikasta hyötyvät myös ryhmän opetuskieltä osaavat kaksi- ja monikieliset lapset, koska kaikki heidän osaamansa kielet otetaan osaksi opetusta. Eri kielet saavat olla voimavarana opeteltaessa uutta sisältöä. Tällöin kaksi- ja monikielisten lasten ajattelutaidot kehittyvät ja heidän kykynsä hyödyntää osaamiaan kieliä edesauttaa uusien asioiden ymmärtämistä ja oppimista. Nykytutkimuksen mukaan monikielinen henkilö käyttää aktiivisesti ajattelunsa ja oppimisensa tukena kaikkia osaamiaan kieliä. Tätä nimitetään limittäiskieleilyksi (translanguaging).

Kielitietoinen pedagogiikka ja oppimisympäristö kehittää lisäksi yksikielisiä lapsia. Muuttuva maailma edellyttää meiltä kaikilta uusia taitoja ja toimintamalleja selviytyä yhä kansainvälistyvämmässä ympäristössä. Yksikieliset lapset saavat LAP-pedagogiikan myötä rakennusmateriaalia oman kielitietoisuutensa kehittymiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen liittyvien taitojen vahvistumiseen. Näitä taitoja ovat mm. kulttuurinen moninaisuus, kielitietoisuus, vuorovaikutustaidot ja ajattelun taidot.

Seminaarin yhteydessä pääsimme tutustumaan minimessuihin, jossa esiteltiin Kielitietoinen päiväkoti – kehittämistä Vantaalla. Tämä kehittäminen alkoi keväällä 2017 päiväkodeissa, joissa oli hyvin paljon vieraskielisiä lapsia. Kehittämisessä haettiin uudenlaista tapaa opettaa opetuskieltä sekä muokata oppimisympäristöjä kielen oppimista tukevammaksi. Opettajuuden muutosta lähdettiin kehittämään vuorovaikutteisen sadunlukemisen keinoin. Oppimisympäristöjen kehittämisessä lasten osallisuuden ja toimijuuden tukeminen olivat tärkeitä lähtökohtia ja kehittämisen edetessä yhä tärkeämmäksi näkökulmaksi nousi lasten äidinkielien näkyväksi tekeminen LAP-pedagogiikan mukaisesti. Kehittämisessä ovat olleet mukana Kimokujan päiväkoti, Hakunilanrinteen päiväkoti, Rautapihan päiväkoti, Seljapolun päiväkoti, Kannuskujan päiväkoti, Ravurinpuiston päiväkoti sekä Harmotien päiväkoti.

Kieli- ja kulttuurikoordinaattorit Raija Mannermaa, Tuija Ruonala ja Nina Thurin

Kuvituskuva minimessuilta.
Vuorovaikutteisessa sadunlukemisessa hyödynnettiin kuvia, esineitä, eleitä ja ilmeitä.
Kuvituskuva minimessuilta.
Lapset työstivät yhdessä tutusta sadusta ryhmän oman version.
Kuvituskuva minimessuilta.
Opettaja valmistautui etukäteen avaamaan kirjasta nousevia lapsille vieraita käsitteitä kuvien, esineiden ja liikkeen avulla.

Avoin päiväkoti Pikku-Hepo

p. 0438251904

Hiirakkokuja 4

PL 8408 01030 Vantaan kaupunki

facebook