Kärsimys muuttaa muotoa

18.12.2020

"Kärsimystäkin on pakko paloitella. Miten hyvin sen tiedän unettomina öinä, kun makaan silmät auki kelmenevään aamuun asti. Silmät kirvellen, tuhkaa kurkussa, rinnassa ahdistus niin kireä, että on vaikea hengittää." - Mika Waltari

Kärsimys on subjektiivinen kokemus. Kärsimys voidaan jakaa eri osa-alueisiin ja sitä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Koettu kärsimys voi olla näkymätöntä tai näkyvää. Kärsimys on kokonaisvaltainen tila. Pahimmillaan voi se tuntua jatkuvalta kiputilalta, jota on vaikea paikallista tai hoitaa. Kärsivä ihminen voi tuntea epäselvyyttä kokemastaan olotilasta ja sen seurauksena kokea yksinäisyyttä, näköalattomuutta ja riittämättömyyttä.

Olemme saaneet olla vahvasti mukana nuorten elämässä ja arjessa sekä todistaa läheltä, miten kärsimys vaikuttaa minäkuvaan. Olemme työskennelleet intensiivisesti nuorten kokeman pahan olon kanssa. Kun olemme pyytäneet yhtä nuorta työskentelyn alussa kuvaamaan pahaa oloansa, hän on sanonut, että hänellä on jatkuva sairas olo eikä hän osaa sanoa miksi, mutta se tuntuu koko kehossa.

Olemme tutkineet ja miettineet pahan olon juurisyitä ja vaikutuksia sekä pikkuhiljaa ravisteltu itsemme mielekkäiden asioiden pariin, joissa on koettu onnistumisen kokemuksia. Kärsimys on ruvennut helpottamaan – nuori on saanut tulla turvallisesti nähdyksi ja kohdatuksi. Kärsimyksen vaikutukset ja merkitykset on sanoitettu nuorta tuomitsematta.

Kärsimys -termin käyttäminen puheessa voi olla vaikeaa. Kärsimys on vahvasti latautunut sana, joka herättää voimakkaita tunteita ja auttamishalua. Kärsimystä aiheuttavat esimerkiksi sairastuminen, läheisen menettäminen, ylisukupolviset traumat tai kokemukset, kiusatuksi joutuminen, taloudellinen puute, toiset ihmiset tai yhteiskunnan syrjivät rakenteet. Kärsimys on myös läsnä erilaisissa sosiaalisissa ongelmissa. Kärsimys ilmenee tunteina, liittyen hetkittäisiin elämäntapahtumiin tai pidempiaikaiseen elämänjaksoon.

Vaikka olemme työskennelleet raskaiden ja tärkeiden aiheiden parissa, olemme aina etsineet keventäviä lähestymiskeinoja ja suunnattu katse kohti mahdollisuuksia ja toivoa. Olemme toimineet ammattilaisina, tukihenkilöinä, ohjaajina ja valmentajina. Nuori on saanut kokonaisvaltaista tukea ja kannattelua, tämä on tärkeä mainita, koska kaikki sosiaaliset ongelmat vaikuttavat ihmisten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Vaikutukset ulottuvat myös omaan sosiaaliseen ryhmään.

Yksinäisyys on yksi yhteiskuntamme sosiaalisista ongelmista, huono-osaisuuden ilmentymä ja eriarvoisuuden ulottuvuus. Yksinäisyys on tärkeässä osassa ajatellen ihmisten hyvinvointia. Se puhututtaa jatkuvasti ja koskettaa eri väestöryhmiä.

Yksinäisyys heikentää suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä voimakkaammin kuin mikään muu tuntemamme yksittäinen tekijä. Yksinäisyyden pitkittyessä mukaan tulee usein myös vaikeampia psykososiaalisia ongelmia, kuten sosiaalisia pelkoja, masennusta, psykoottisuutta ja itsetuhoisuutta. Yksinäisyys aiheuttaa tarkoituksettomuuden ja alemmuuden tunteita, ikävystymistä, ahdistusta, itseluottamuksen menetystä ja syrjäytymisen kokemusta.

Eriarvoisuus usein estää ihmisiä tavoittelemasta heille tärkeitä asioita. Olemme rikkoneet Moodi-hankkeen aikana myyttiä siitä, että taide kuuluisi vain lahjakkaille ja taiteilijoille. Taide kuuluu kaikille, ja taiteella on parantavia vaikutuksia, joihin olemme laaja-alaisesti tutustuneet. Aiempaa kokemusta taiteenaloista ja luomisesta ei tarvitse. Nykyään kunnat tarjoavat paljon ilmaisia taidepainotteisia palveluja ja elämyksiä. Kynnys niiden pariin menemiseen madaltuu, kun joku rohkaisee tai lähtee tueksi mukaan.

Hankkeen aikana nuoret ovat saaneet kokemuksia, jotka ovat aiemmin tuntuneet tavoittamattomilta. Olemmetodistaneet, kuinka nuoret ovat löytäneet itsestään uusia taitoja tai vahvistaneet jo olemassa olevia kykyjään, kun heidän unelmiaan ja visioitaan on tuettu.

Noemi Kortetmäki

Moodi-hankkeen projektityöntekjiä / sosiaaliohjaaja, sosiaalityön opiskelija

facebook instagram youtube