Kurkistus Digisti pedan dokumentointia! -kehittämistoiminnan alkuvaiheisiin

10.01.2022

Pilottipäiväkodit ovat aloittaneet yhteisen matkansa pedagogisen dokumentoinnin ja digitaalisen oppimisympäristön maailmaan. Tärkeiden oivallusten ohessa on huomattu, että matka ei onnistu ilman sitoutumista – keskustelu tiimeissä ja yksiköissä on merkittävässä roolissa yhteisen ymmärryksen löytämiseksi.

Vaikka uusi vuosi 2022 on juuri alkanut, palataan hetkeksi viime syksyn tunnelmiin, jolloin 11 päiväkotia ilmoittautui mukaan Digisti pedan dokumentointia! -kehittämistoimintaan. Yhteistä näille päiväkodeille oli halu kehittää henkilöstön osaamista erityisesti pedagogiseen dokumentointiin ja digitaalisiin taitoihin liittyen sekä rohkeus lähteä rakentamaan varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin muutosta.

Työskentely starttasi syyskuussa 2021 pilottipäiväkotien johtajien ja yhdysopettajien yhteisellä ideoinnilla ja aikataulun suunnittelemisella. Toiminnalliseksi rakenteeksi muotoutui joka toinen kuukausi toteutuvat yhteiset tapaamiset pilottipäiväkotien yhdysopettajien kesken ja joka toinen kuukausi projektiasiantuntijan jalkautuminen pilottipäiväkoteihin. Jalkautuminen vastasi päiväkodeilta nousseeseen tarpeeseen saada konkreettista apua ja vinkkejä omiin tarpeisiin.

Kehittämistoiminnassa keskeistä syksyn aikana oli yhteisen ymmärryksen rakentaminen pedagogisesta dokumentoinnista. Käsite on moniulotteinen ja sen sisäistäminen vaatii yhteistä keskustelua niin yksikkö- kuin tiimitasollakin. Jokainen pilottipäiväkoti lähti kehittämään toimintaansa omista lähtökohdistaan käsin. Marraskuu sisälsi koulutusta pedagogisesta dokumentoinnista. Oivallukset dokumentoinnin sekä viestinnän ja pedagogisen dokumentoinnin erilaisesta merkityksestä olivat hienoja.

Tiimin kokoista pedagogista dokumentointia

Meitä ohjaavat asiakirjat ovat velvoittavia, mutta niiden toteuttamisen tavat konkretisoituvat arjessa jokaisen tiimin ja lapsiryhmän tarpeista käsin oman näköiseksi. Sen vuoksi pedagoginen dokumentointikin voi näyttäytyä saman yksikön sisällä hyvin erilaisena eri ryhmien välillä. Vertailulle ei ole syytä. Joskus suurimmat paineet toteutettavalle toiminnalle tulevat henkilöstöltä itseltään, vaikka mahdollisissa arjen haastavissa tilanteissa keskeistä on pysähtyminen lasten lähelle.

Pysähtyminen tarjoaa mahdollisuuksia myös pedagogisen dokumentoinnin näkökulmasta. Pysähtyessä on aikaa havainnoida, tarkkailla ja miettiä, mitä täällä meidän ryhmässämme tapahtuu? Mitkä ovat keskeisiä asioista, joihin meidän tulee kiinnittää huomiota ja miksi? Mikä on mahdollisesti sellainen asia, joka täytyy muuttaa? Samalla meillä on aikaa kuunnella lapsia ja rakentaa ymmärrystä heidän tarpeistaan, mielenkiinnonkohteistaan sekä siitä, millaisen toiminnan suunnitteleminen on lasten ja koko ryhmän kannalta tarkoituksenmukaista.

Muistojen tallentamista vai pedagogista dokumentointia?

Dokumentoinnista ja sen tuottamasta materiaalitulvasta, yleensä valokuvista, käytiin päiväkodeissa paljon keskustelua. Pedagoginen dokumentointi käsitetään helposti väärin vain arjen dokumentoinniksi. Pedagogisen dokumentoinnin kannalta keskeiset dokumentit ovat eri asia kuin muistojen tallentamiseen liittyvät kuvat toteutetusta toiminnasta.

Henkilöstön kanssa pohdittiin mm. sitä, onko pedagogisen dokumentoinnin kannalta olennaista kulkea tabletti tai puhelin kädessä kuvaamassa jokaista lasta vuorollaan samalla askarteluhetkellä. Riittäisikö sen sijaan yksi ns. ydinkuva hetkestä kertomaan siitä, mitä olemme tehneet? Jäisikö silloin enemmän aikaa vuorovaikutukselle, keskustelulle ja pysähtymiselle lasten kanssa? Olisiko huoltajienkin osallisuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaisempaa, jos avaisimme toteutettua toimintaa ja siihen liittyviä varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteita ydinkuvan ja oheiskirjoituksen avulla. Ydinkuva voisi liittyä toiminnan kehittämisen kannalta olennaiseen lapsiryhmän tavoitteeseen.

Kuvien merkitystä ja niiden tarpeellisuutta pohdittaessa tärkeäksi näkökulmaksi nousi kuvien käyttäminen yhteisenä kielenä. Aina ei lapsen tai huoltajien kanssa ole yhteistä kieltä. Silloin kuvien avulla tapahtumien ja asioiden läpi käyminen on erittäin toimivaa. Samalla pohdittiin sitä, millaista digitaalista jalanjälkeä lapsille kuvien tallentamisen kautta syntyy. Keskustelu lasten yksityisyyden suojasta onkin erittäin tarpeellista. YK:n lapsen oikeudet huomioiden lapsella on mm. oikeus yksityisyyteen ja oikeus ilmaista mielipiteensä häntä koskevissa asioissa. Tämä pitäisi ottaa myös digitaalisen jalanjäljen rakentumisessa huomioon. Pedagogisessa dokumentoinnissa dokumentit ja niiden ottaminen ovat oleellisessa roolissa, mutta dokumenttien tallentamisessa, jakamisessa ja julkaisemisessa edellä mainitut näkökulmat korostuvat.

Digitaaliset ohjelmistot pedagogisen dokumentoinnin tukena

Jokainen pilottipäiväkoti sai kehittämistoiminnan alkuvaiheessa lahjoituksena saadut isot Smart-älynäytöt. Näytöt rikastuttavat oppimisympäristöä ja niitä on mahdollista hyödyntää niin liikunnallisia taitoja, kielenkehitystä kuin kuvallista ilmaisua tukevassa toiminnassa. Niiden avulla voidaan tehdä virtuaalisia matkoja ympäri maailmaa, harjoitella monilukutaitoa tai opetella hahmottamiseen liittyviä taitoja. Digitaalisista ohjelmistoista löytyy kuitenkin myös mahdollisuuksia pedagogisen dokumentoinnin toteuttamiseen. Lasten kanssa tuotettua digitaalista sisältöä ja esimerkiksi digitaalisia tarinoita voidaan reflektoida samalla tavoin kuin muitakin lasten tuottamia teoksia ja tarinoita.

Henkilöstön tärkeimmät työvälineet pedagogisessa dokumentoinnissa ovat lasten varhaiskasvatussuunnitelmat ja toimintasuunnitelmat. Digisti pedan dokumentointia! -kehittämistoiminnassa tullaankin seuraavaksi tarkastelemaan henkilöstön toimintatapoja ja käytäntöjä vasuprosessiin liittyen. Ovatko lasten asiakirjat arjessa rakentuvia, muokkaantuvia pedagogisen dokumentoinnin välineitä? Ovatko ne matalalla kynnyksellä saavutettavissa tietokoneiden syövereistä? Millaisia vaihtoehtoja meillä täällä Vantaalla on käytössä olevien ohjelmistojen monipuolisemmassa hyödyntämisessä pedagogisen dokumentoinnin prosessissa?

Tutustu lisää aiheeseen Oppiva Vantaa Hankkeet -sivun materiaalin avulla

Kirjoittaja: Virve Huusko, projektiasiantuntija kokeellinen oppimisympäristö – Digisti pedan dokumentointia! Kehittämistoiminnassa tavoitteena on mm. lisätä ymmärrystä pedagogisesta dokumentoinnista ja sen hyödyntämisestä Vantaan varhaiskasvatuksessa sekä vahvistaa käytössä olevien digitaalisten ohjelmistojen käyttöä osana pedagogisen dokumentoinnin prosessia. Kokeellinen oppimisympäristä – Digisti pedan dokumentointia! on Opetushallituksen rahoittamaa kehittämistoimintaa syyskuusta 2021 vuoden 2022 loppuun saakka.

Tämä blogikirjoitus on toinen viiden kirjoituksen sarjasta, jotka julkaistaan Vantastinen! blogissa. Seuraavissa kirjoituksissa käsitellään osallisuutta ja avataan pedagogisen dokumentoinnin prosessia konkreettisella esimerkillä.

Vantaan kasvatus ja oppiminen

Vaihde: 09 83911

Silkkitehtaantie 5

Vantaa

PL 1500, 01030 Vantaan kaupunki

facebook twitter youtube